Tieteiden talo
| Tieteiden talo | |
|---|---|
 |
|
| Osoite | Kirkkokatu 6 |
| Sijainti | Helsinki |
| Valmistumisvuosi | 1925 |
| Suunnittelija | Elsa Arokallio |
| Rakennuttaja | Lisa Hagman |
| Omistaja | Senaatti-kiinteistöt |
| Käyttäjä | Tieteellisten seurain valtuuskunta, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Tutkimuseettinen neuvottelukunta, Suomalais-Ugrilainen Seura, Suomen Historiallinen Seura ja Suomen Sukututkimusseura |
| Verkkosivut | |
 |
|
Tieteiden talo on Helsingin Kruununhaassa Kirkkokatu 6:ssa sijaitseva entinen koulurakennus, jonka on rakennuttanut Lisa Hagman ja suunnitellut arkkitehti Elsa Arokallio. Rakennus on yksi Arokallion päätöistä, ja se edustaa tyyliltään 1920-luvun klassisismia.[1][2]
Tieteiden talo on nykyään Senaatti-kiinteistöjen omistama, ja sen pääkäyttäjiä ovat Tieteellisten seurain valtuuskunta, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta ja Tutkimuseettinen neuvottelukunta. Lisäksi siellä sijaitsee Suomalais-Ugrilaisen Seuran toimisto, Suomen Historiallisen Seuran toimisto ja Suomen Sukututkimusseuran käsikirjasto. Talossa toimii kaikille avoin Tiedekahvila. Tieteelliset seurat järjestävät talolla seminaareja, kokouksia ja tiedetapahtumia sekä Tieteellisten seurain valtuuskunta ja neuvottelukunnat tilaisuuksia ja juhlia.[1][3]
Tontin varhaiset vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tieteiden talon tontilla on sijainnut rakennuksia 1800-luvun alkupuolelta saakka. Helsingin kaupungin kiinteistökortin mukaan kaupunki myi tontin alun perin merimies Er. Joh. Ahlforsille, joka sai siihen lainhuudon 18.2.1833. Ahlfors puolestaan myi tontin porvari Daniel Nyströmille vuonna 1840.[1][4]
Daniel Nyström haki vuonna 1842 palovakuutusta. Hänen hakemuksestaan käy ilmi, että tontilla oli tuolloin puinen asuinrakennus, jossa oli oli kahdeksan huonetta ja keittiö. Lisäksi tontin itäreunalla oli sauna ja saunakamari, kaksi liiteriä sekä talli- ja kotieläinrakennus. Eteläisellä reunalla oli yhdessä rakennuksessa ruoka-aitta ja liiteri. Tontin läntisellä sivulla oli 1828 rakennettu asuinrakennus, jossa oli viisi huonetta.[4]
Nyström myi kiinteistön kuparimestari Isak Thalénille. Hän myi sen puolestaan senaatin vahtimestari E. A. Berghemille sen jälkeen, kun Kruununhaassa oli raivonnut tulipalo kesäkuussa 1858. Tulipalossa olivat tuhoutuneet tontin kaikki muut rakennukset paitsi Kirkkokadun varressa ollut puinen asuinrakennus. Berghemin omistuksessa tontille nousi lisäksi useita tiilirakenteisia rakennuksia.[4]
Berghemin kuolinpesältä tontin omistus siirtyi vuonna 1919 AB Panternille, joka ensin vuokrasi ja sittemmin myi tontin kiinteistöineen Lisa Hagmanille.[4]
Näkymä Kirkkokatua pitkin kohti Pohjoisrantaa 1800- ja 1900-luvun vaihteessa. Oikealla on nykyisen Tieteiden talon paikalla sijainnut puurakennus.
Näkymä Kirkkokadulla vuonna 1909. Signe Branderin ottamassa kuvassa näkyy nykyisen Tieteiden talon paikalla sijainnut puurakennus.
.jpg)
.jpg)
Tieteiden talo koulukäytössä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lisa Hagman perusti Yksityisluokat-nimisen yksityiskoulun, joka sai toimiluvan vuonna 1919. Hagmanin koulu siirtyi Kirkkokadulle vuonna 1922, ja se otti käyttöönsä vanhan puisen päärakennuksen sekä piharakennusten tiloja.[1][4]
Hagmanin tavoitteena oli rakennuttaa puurakennuksen tilalle mahdollisimman pian ajanmukainen kivitalo, mutta se ei heti ollut taloudellisesti mahdollista. Olemassa olleiden talojen tiloja muutettiin luokkakäyttöön, mutta juhla- ja voimistelusalia tarvittiin kipeästi. Hagman päätti rakennuttaa sen puurakennuksen ja tiilitalon väliin tontin itäreunan rakentamattomalle alueelle. Uusi juhla- ja liikuntasalisiipi toteutettiin vuonna 1922.[1][2][4]
Uuden koulurakennuksen rakennuttaminen tuli mahdolliseksi muutamaa vuotta myöhemmin, kun sen rahoitus järjestyi. Koulurakennuksen peruskivi laskettiin 17.4.1925, ja se valmistui muuttokuntoon 14.9.1925. Koulun vihkiäisjuhlaa vietettiin 12.10.1925. Mukana vihkijäisjuhlassa olivat esimerkiksi hallituksen edustajana opetusministeri E. N. Setälä, kouluhallituksen ylijohtaja Oskari Mantere sekä presidentinrouvat Signe Relander ja Ester Ståhlberg.[1][4]
Talon sisätiloissa oli aikoinaan 77 pronssauspatinoitua kipsireliefiä, jotka oli tehnyt kuvanveistäjä Emil Cedercreutz. Niiden sijoittaminen rakennukseen alkoi jo rakennusvaiheessa ja jatkui vuoteen 1929 asti. Nykyään rakennuksessa on jäljellä 70 Cedercreutzin reliefiä, sillä muutamia niistä siirrettiin 1990-luvulla Emil Cedercreutzin Museoon Harjavaltaan.[4]
Cedercreutzin tekemä veistoskoristelu ei kuulunut talon alkuperäiseen arkkitehtoniseen suunnitteluun, vaan Hagman ja Cedercreutz sopivat siitä arkkitehdilta kysymättä. Arokallion tiedetään myöhemmin valittaneen sitä, että rakennuksen puhdas ja vaaleasävyinen tunnelma kärsi reliefeistä. Teoksilla katsottiin kuitenkin olevan pedagogista merkitystä, sillä niiden aiheet liittyvät esimerkiksi maatalouteen ja kristinuskoon.[1][4]
Yksityisluokat-koulu meni konkurssiin vuonna 1933. Tämän jälkeen valtio lunasti koulutalon ja vuokrasi sen yhdistykselle, joka jatkoi koulua nimellä Helsingin V Yhteiskoulu. Se kuitenkin muutti vuonna 1936 uuteen rakennukseen Apollonkadulle Töölöön, ja Kirkkokatu 6:ssa koulutoimintaa jatkoi Helsingin tyttölukio. Varsinainen koulutoiminta Kirkkokatu 6:ssa päättyi vuonna 1973. Tilat siirtyivät silloin Helsingin yliopiston käyttöön, ja se alkoi hyödyntää niitä luentotiloina.[1][2][4]
Tieteiden talo oli ajoittain purku-uhan alla, kunnes kadunvarsirakennus osoitettiin suojeltavaksi vuonna 1977 vahvistetussa kaavassa.[1][2]
Uuden koulurakennuksen peruskiveä muurataan vuonna 1925.
Yksityisluokkien kadunvarsirakennuksen julkisivu vuonna 1926
Rakenteilla oleva Kirkkokatu 6:n kadunvarsirakennus
Yksityisluokkien rakennukset kuvattuna sisäpihan puolelta vuonna 1926
Yksityisluokkien kadunvarsirakennuksen aulatila vuonna 1926
Yksityisluokkien kadunvarsirakennuksen käytävää vuonna 1926
Yksityisluokkien luokkahuone vuonna 1926
Yksityisluokkien piirrustusluokka ullakkokerroksessa vuonna 1926
Ylioppilasjuhla Yksityisluokkien juhlasalissa vuonna 1927
Kirkkokatu 6:n rakennuksen purkamista vastustettiin vuonna 1975
.jpg)
.jpg)
Tieteiden talo tieteellisten seurojen käytössä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tieteiden talon pääkäyttäjiksi tulivat 1990-luvulla tieteelliset seurat. Ne olivat olleet Säätytalon pääkäyttäjiä vuodesta 1931 saakka, jolloin Eduskuntatalo valmistui. Kun Säätytalon restaurointi valmistui vuonna 1991, valtioneuvosto päätti ottaa Säätytalon lähinnä omaan edustuskäyttöönsä ja osoitti tieteellisille seuroille korvaavat tilat Kirkkokatu 6:sta, joka sijaitsi noin korttelin päässä Säätytalosta.[1][2][4]
Tieteiden talossa tehtiin vuosina 1993–1999 peruskorjaus, jonka pääsuunnittelija oli arkkitehti Vilhelm Helander. Tällöin talon tilat muutettiin tieteellisten seurojen toiminta-, kokous- ja luentotiloiksi. Lisäksi parannettiin muun muassa talon paloturvallisuutta ja esteettömyyttä. Peruskorjauksessa pyrittiin vaalimaan talon alkuperäistä asua.[1][2][5]
Vuosina 2019–2022 Tieteiden talo peruskorjattiin uudelleen. Tällöin kadunvarsirakennuksen 3. ja 4. kerroksen entisiin luokkatiloihin muokattiin työtiloja Tieteellisten seurain valtuuskunnan, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan ja Tutkimuseettisen neuvottelukunnan työntekijöille. Juhlasalisiiven perällä sijainneeseen entiseen asuntoon taas remontoitiin tilat muutamille tieteellisille seuroille. Korjausrakentamisessa painopiste oli talotekniikan uusimisessa ja restauroinnissa. Talon alkuperäiset ikkunat korjattiin vaihtamisen asemesta ja sisäpinnat konservoitiin alkuperäisen arkkitehdin Elsa Arokallion sävyjä tavoitellen. Myös talon Emil Cedercreutzin reliefit kunnostetaan taidekonservoinnin menetelmin usean vuoden aikana. Uuden peruskorjauksen arkkitehdit olivat Minna Lukander (pääsuunnittelija), Jaakko Penttilä ja Vilhelm Helander. Kiinteistön omistajan Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkönä toimi arkkitehti Selja Flink.[6][1][5][7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j k l 1920-luvun klassistisen arkkitehtuurin helmi – Peruskorjattu Tieteiden talo avataan uudelleen www.tieteessatapahtuu.fi. Viitattu 19.9.2022.
- ↑ a b c d e f Vanhat arvot vai uudet vaatimukset – Tieteiden talon suunnittelusta www.tieteessatapahtuu.fi. Viitattu 19.9.2022.
- ↑ Tieteiden talo - kokous- ja seminaaripaikka keskellä kaupunkia | www.tieteidentalo.fi www.tieteidentalo.fi. Viitattu 15.12.2022.
- ↑ a b c d e f g h i j k Hannu Heikkilä: Lisan koulusta Tieteiden taloksi. Tieteessä tapahtuu, 1.10.1997, 15. vsk, nro 7. ISSN 1239-6540. Artikkelin verkkoversio. fi
- ↑ a b Tieteiden talo peruskorjataan vanhaa kunnioittaen – 1920-luvulla valmistuneeseen rakennukseen kunnostetaan modernit toimistotilat tsv.fi. 21.4.2021. Viitattu 20.9.2022.
- ↑ Tieteiden talo muutti yhden katon alle Senaatti. Viitattu 15.12.2022.
- ↑ Tieteiden talo uudistetaan historiallista ilmettä kunnioittaen Senaatti. 12.5.2021. Viitattu 21.9.2022.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tieteiden talo Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta