Theo van Gogh (taidekauppias)
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
.jpg)
Théodore ”Theo” van Gogh (1. toukokuuta 1857 – 25. tammikuuta 1891) oli hollantilainen taidekauppias. Hän oli taidemaalari Vincent van Goghin veli. Theo van Gogh toimi koko elämänsä ajan taidekauppiaana. Hän tuki veljeään taloudellisesti ja myymällä tämän tauluja. Van Gogh innostui taidekaupasta nähtyään tunnettujen ranskalaisten taidemaalarien, muun muassa Georges Seurat’n ja Pierre-Auguste Renoirin, töitä.
Vincent oli töissä ranskalaisen Goupil & Cien taidevälityskeskuksen Haagin toimistossa ja Theo saman yrityksen Brysselin toimistossa.[1] Kun Vincent sai siirron yrityksen Lontoon toimistoon, 16-vuotias Theo sai hänen paikkansa Haagissa ja yleni taidevälittäjäksi.[2]
Vuonna 1885 Theo tapasi 22-vuotiaan englanninopettaja Johanna Gezina Bongerin (1862-1925), jonka kanssa hän meni naimisiin kolme vuotta myöhemmin.[3]
Vuonna 1884 hän sai siirron yrityksen pääkonttoriin Pariisiin. Ollessaan Pariisissa talvella 1880–1881 hän lähetti veljelleen Alankomaihin taidemateriaalia ja kuukausittain rahallista tukea. Vincent oli riippuvainen Theosta, joka tuki häntä niin taloudellisesti kuin asuntoasioissakin.[2]
Vincentin ja Theon kirjeenvaihto oli vilkasta. Theon ansiosta Vincentin työn arvostus kasvoi vähitellen Pariisin taidemaailmassa. Theo lähetti maaliskuussa 1890 kymmenen maalausta Salon des Indépendantsiin ("Itsenäisten salonki"), joka oli Ranskan taideakatemian virallisen Pariisin salonki -näyttelyn vastareaktio.[1]
Kun Vincent teki itsemurhan heinäkuun lopulla vuonna 1890, Theo vaipui vakavaan masennukseen ja kuoli puoli vuotta myöhemmin syfilikseen.[4] Veljekset on haudattu vierekkäin Auversiin.[1]
Vincent van Goghin perintö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Theon vaimo Jo van Gogh-Bonger jäi leskeksi 28-vuotiaana vastasyntyneen poikansa kanssa ja Vincentin noin 400 maalauksen sekä satojen piirustusten omistajaksi.[4] Hän jatkoi miehensä tehtävää tämän veljen elämäntyön säilyttämiseksi.[3] Jo järjesti myyntinäyttelyitä lisätäkseen Vincentin töiden näkyvyyttä, joka herätti potentiaalisten ostajien kiinnostuksen. Hän myi monia tärkeitä van Goghin taideteoksia yleisön nähtävillä oleviin kokoelmiin eri puolille maailmaa, jotta mahdollisimman monet ihmiset näkisivät Vincentin töitä.[5]
Vuonna 1905 Jo van Gogh-Bonger järjesti yli 480 teosta käsittävän Vincentin töiden retrospektiivisen näyttelyn, joka pidettiin Stedelijk-museossa Amsterdamissa. Näyttelyn jälkeen töiden hinnat nousivat nopeasti. Tällä välin Jo oli aloittanut Vincentin veljelleen Theolle kirjoittamien kirjeiden julkaisemisen valmistelun. Kirjeiden julkaisemisen vuonna 1914 ansiosta Vincent van Goghin arvostus taiteilijana nousi.[5] Vuonna 1916 Jo matkusti kolmeksi vuodeksi Yhdysvaltoihin New Yorkiin edistämään Vincentin taiteen tuntemusta ja kääntämään hänen kirjeitään englanniksi.[4]
Vuosina 1891–1925 Jo van Gogh-Bonger myi lähes 200 Vincentin taideteosta. Hän ja hänen poikansa omistivat edelleen kaksi yhteensä viidestä auringonkukkia kuvaavasta maalauksesta. Jo myi yhden maalauksista National Gallerylle Lontooseen vuonna 1924. Jon poika Vincent Willem van Gogh (1890-1978)[6] perusti Van Gogh museon Amsterdamiin vuonna 1973 ja lahjoitti vuonna 1959 museon säätiölle kaikki perheen omistamat 220 maalausta ja satoja piirustuksia.[4][5] Taiteilijan jälkeläiset ovat edelleen museon johtokunnan jäseniä.[4]
Jo Bongerin päiväkirjat julkaisiin vuonna 2009 pojanpoika Julian van Goghin luvalla.[4]
Theo van Goghin pojanpojanpoika, myös nimeltään Theo van Gogh, oli hollantilainen elokuvaohjaaja, joka murhattiin Amsterdamissa 2004.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Brotherly love: Vincent & Theo vangoghmuseum-prod.azurewebsites.net. Viitattu 27.1.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Kelly Richman-Abdou: Meet Theo van Gogh: Vincent's Younger Brother and One of History's Most Important Art Dealers My Modern Met. 16.1.2020. Viitattu 27.1.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Publika, Liz: The Amazing True Story of Johanna Bonger, The Woman Behind Vincent van Gogh's Posthumous Success ARTpublika Magazine. 6.6.2021.
- ↑ a b c d e f Russell Shorto: The Woman Who Made van Gogh The New York Times. 14.4.2021. Viitattu 27.1.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c The woman who made Vincent famous vangoghmuseum-prod.azurewebsites.net. Viitattu 27.1.2023. (englanniksi)
- ↑ Biography of Vincent Willem van Gogh Van Gogh Museum. Viitattu 27.1.2023. (englanniksi)
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vincent van Gogh: Kirjeitä veljelleni (toim. Irving Stone). Dear Theo: the autobiography of Vincent van Gogh. Suomentaja Raija Mattila, Otava 1981. ISBN 951-1-06475-4
- Vincent van Gogh The Letters
- Jo Bonger Diaries
| ||||||||||||||||||||||||||
