Siirry sisältöön

The Lords of the New Church

Wikipediasta
The Lords of the New Church
The Lords of The New Church
The Lords of The New Church
Tiedot
Toiminnassa 1981–1989
Tyylilaji Gothic rock, post-punk, punk rock
Kotipaikka Lontoo, Britannia
Jäsenet
Stiv Bators, Brian James, Dave Tregunna, Nicky Turner, Danny Fury
Levy-yhtiö
I.R.S. Records, A&M Records

The Lords of the New Church oli vuonna 1981 perustettu superyhtye. Yhtyeellä oli vaikuttava kansainvälinen punk-rock-tausta. Laulaja Stiv Bators oli amerikkalaisen The Dead Boys -yhtyeen laulaja ja kitaristi Brian James oli englantilaisen The Damned -yhtyeen perustaja ja lauluntekijä. Basisti Dave Tregunna oli soittanut Sham 69 -yhtyeessä ja rumpali Nick Turner oli soittanut The Barracudas -yhtyeessä. Yhtyettä pidettiin punkin ensimmäisenä superyhtyeenä. Yhtye sekoitti musiikissaan goottirokkia ja punkia. Sen musiikki oli synkempää ja melodisempaa kuin perinteinen punk.[1]

Yhtye toimi vuosina 1981–1989. The Lords of the New Church julkaisi urallaan kolme studioalbumia ennen kuin Stiv Bators hajotti yhtyeen 2. toukokuuta 1989 yhtyeen Lontoon Astorian keikan jälkeen.[1]

Lords of the New Church

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtyeen perustaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

The Lords of the New Churchin synty ajoittuu vuoteen 1980, kun Dead Boys laulaja Stiv Bators ja Damned kitaristi Brian James alkoivat kirjoittaa kappaleita yhdessä. He olivat tutustuneet toisiinsa The Dead Boysin lämmitellessä The Damnedia, New Yorkin CBGB-klubilla ja myöhemmin uudelleen The Dead Boysin Englannin-kiertueella. Stiv Bators ja Brian James päättivät perustaa oman yhtyeen ja he soittivat aluksi Generation X -yhtyeen basistin Tony Jamesin ja The Clash -rumpali Terry Chimesin kanssa. Tämä kokoonpano kirjoitti yhdessä kappaleen ”Russian Roulette”, josta tuli yksi The Lords of the New Churchin tunnetuimmista kappaleista.[2]

Tony James oli kuitenkin kiinnostuneempi elektronisesta musiikista, ja hän lähti perustamaan omaa Sigue Sigue Sputnik -yhtyettä. Terry Chimesia puolestaan pyydettiin takaisin The Clashin riveihin, joten The Lords of the New Churchin ensimmäinen kokoonpano hajosi nopeasti.[1] Tony Jamesin ja Terry Chimesin tilalle palkattiin pian Sham 69 yhtyeen basisti Dave Tregunna ja The Barracudas yhtyeen rumpali Nicky Turner.[2]

Ensimmäinen albumi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

The Lords of the New Church julkaisi ensimmäisen albuminsa vuonna 1982, ja se kantoi samaa nimeä kuin bändi itse. Albumi sisälsi Brian Jamesin ja Stiv Batorsin omien kappaleiden lisäksi cover version The Balloon Farm-yhtyeen kappaleesta ”A Question of Temperature”. Kappaleista ”Russian Roulette” ja ”Open Your Eyes” tehtiin myös musiikkivideot. Vaikka studioalbumi sai hyvän vastaanoton ja single ”Open Your Eyes” nousi Billboard-listalla sijalle 27, suurinta huomiota herättivät kuitenkin yhtyeen live-esiintymiset – erityisesti Stiv Batorsin näyttävät lavaperformanssit, joissa hän saattoi vaarantaa henkensä ja kärsiä loukkaantumisia.[3][4]

Albumin julkaisua seuranneella Amerikan-kiertueella maaliskuussa 1983 yhtyettä haastateltiin ennen keikkaa Perkins Palacessa, Pasadenassa, Kaliforniassa. Bators kertoi olevansa pettynyt punk rockin silloiseen tasoon, sillä se oli hänen mukaansa ajautunut väkivaltaisten skinheadien temmellyskentäksi. Hän halusi tarjota faneille vaihtoehdon: ”Se (punk) on muuttunut pelkäksi kliseiden ja vanhojen iskulauseiden toistoksi”,” hän sanoi. ”Siitä on tullut muotia – eikä enää intohimon liikettä, kuten ennen.[5]

Lords of The New Churchin nähtiin uudistavan punk rockin soundia, tuomalla vaikutteita goottikulttuurista. Vahvan kansainvälisen punk-taustansa ansiosta Lordsin musiikki säilytti punkin energian, mutta se soi melodisempana, tuotetumpana ja kaupallisesti helpommin lähestyttävänä. Tämä vieraannutti osan punk-yleisöstä, mutta toi yhtyeelle paljon laajemman ja monipuolisemman kuulijakunnan.[6]

Yhtye halusi myös provosoida Yhdysvaltojen konservatiivista oikeistoa ja oli kappaleissaan poliittinen ja avoimen uskontokriittinen. Yhtyeen rumpali Nicky Turner muistelee, "Halusimme olla poliittisia, tavallaan, mikä kuuluu kappaleiden kuten “New Church” ja “Holy War” sanoituksista – tiedäthän, halusimme herättää kohua. Miles Copeland (manageri) oli todella innoissaan. Hän sanoi: “Kertokaa kaikille, että olette luomassa uutta uskontoa”, jotta syntyisi vähän kohua Amerikassa. Me halusimme ärsyttää Jerry Falwellin yleisöä."[2]

Suosion huipulla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lords of The New Church julkaisi Todd Rundgrenin tuottaman toisen albuminsa Is Nothing Sacred? (1983), joka käynnistyi Lordsin suurimmalla hitillä “Dance With Me”, josta tehtiin myös musiikkivideo. Kappaletta pidetään nykyään uuden aallon klassikkona ja se sai uutta menestystä ranskalaisen Nouvelle Vaguen tehdessä siitä cover-version vuonna 2006.[6]

Kolmas studioalbumi The Method to Our Madness äänitettiin tuottaja Chris Tsangaridesin johdolla ja julkaistiin vuonna 1984. Albumi nousi Billboard 200 -listalla sijalle 158. Albumin nimikappaleesta ”Method to My Madness” tehtiin musiikkivideo, ja se kuultiin myös amerikkalaisessa elokuvassa Weird Science.[3]Vuonna 1985 julkaistiin yhtyeen cover-versio Madonnan kappaleesta ”Like a Virgin” sekä kokoelma-albumi Killer Lords. Vuonna 1986 yhtye äänitti myös kappaleen ”Good to Be Bad” kauhuelokuvaan The Texas Chainsaw Massacre 2.[1]

Näiden levyjen jälkeen yhtye alkoi kuitenkin menettää luovaa kipinäänsä ja yhtyeen sisällä alkoi olla vakavia riitoja. Runsas päihteiden käyttö ei helpottanut asiaa. Toukokuussa 1986 yhtyeen levytyssopimus I.R.S. Recordsin kanssa päättyi, ja samana vuonna yhtyeen rumpali Nicky Turner erosi yhtyeestä.[7] Lords of the New Church palkkasi uuden rumpalin Danny Furyn[8] ja he jatkoivat keikkailua satunnaisesti ympäri Eurooppaa muutaman vuoden ajan, mutta yhtyeen suosio oli kääntynyt laskuun ja bändi oli turhautunut tilanteeseen.[9]

Yhtyeen hajoaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1988 Batorsin terveysongelmat pakottivat Brian Jamesin etsimään väliaikaista laulajaa. Stiv Bators oli perunut keikkoja vedoten terveysongelmiin, mikä ajoi yhtyeen taloudellisiin vaikeuksiin. Tilanne kärjistyi kun yhtye – laulaja Stiv Batorsin tietämättä – julkaisi ilmoituksen uuden laulajan etsimisestä. Kun Bators sai tietää asiasta, hän koki tulleensa loukatuksi ja suuttui yhtyeelle. Tämä johti Lords of The New Churchin katkeraan hajoamiseen.[9] Viimeisellä keikallaan Lontoon Astoriassa, Stiv Bators esiintyi T-paidassa, jossa oli suurennettu versio Brian Jamesin tekemästä lehti-ilmoituksesta, jossa haettiin laulajan korvaajaa.[4]

Stiv Bators kuoli vuonna 1990. Hän jäi auton alle Pariisissa ja menehtyi saamiinsa vammoihin.[6] Brian James kuoli sairaskohtaukseen 6. maaliskuuta 2025 Lontoossa, Englannissa.[10][11]

Kuuluisin kokoonpano

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Stiv Bators – laulu
  • Brian James – kitara
  • Dave Tregunna – basso, taustalaulu
  • Nicky Turner – rummut, taustalaulu

Studioalbumit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Live at the Spit (1988)
  • Scene of the Crime (1988)
  • Second Coming (1989)
  • The Lords Prayers I (2002)
  • Farewell Tour 1988 (2003)
  • Los Diablos (2015)
  • Open Your Eyes (2019)
  • Killer Lords (1985)
  • The Lord's Prayer I (2002)
  • The Lord's Prayer II (2003)
  • Stories at Dusk (2003)
  • Rockers (2007)
  • The Gospel Truth (2012)
  1. a b c d Cassel, Bill: The Lords of the New Church Songs, Albums, Rev... AllMusic. Viitattu 16.2.2025. (englanniksi)
  2. a b c STATIKNOIZE: FEATURE INTERVIEW: LORDS OF THE NEW CHURCH STATIKNOIZE. 21.7.2018. Viitattu 16.8.2025. (englanniksi)
  3. a b The Lords of the New Church Trad Goth | aminoapps.com. Amino. Viitattu 16.2.2025.
  4. a b Metzger, Richard: Apocalypso: Watch Stiv Bators & the Lords of the New Church implode during their infamous final gig Dangerous Minds. 30.7.2018. Viitattu 16.2.2025.
  5. The Lords of the New Church – BLIXA SOUNDS Blixa. Viitattu 16.2.2025. (englanniksi)
  6. a b c Lords of the New Church - Music Publishing - Concord concord.com. Viitattu 16.8.2025. (englanniksi)
  7. Nick Turner Spotlight On. Arkistoitu 29.5.2023. Viitattu 17.8.2025. (englanniksi)
  8. Ver todas las entradas de Marcelo Sonaglioni: AN INTERVIEW WITH DANNY FURY: “TO ME, PUNK WAS LIKE A FIRST BREATH” Marcelo Sonaglioni. 26.8.2017. Viitattu 16.8.2025. (espanjaksi)
  9. a b INTERVIEW WITH SHAM 69/LORDS OF THE NEW CHURCH www.melodylane.it. Viitattu 16.8.2025.
  10. Ramla Jeylani: Rock band legend dead at 70 as tributes pour in to true gentleman The Mirror. 6.3.2025. Viitattu 7.3.2025. (englanniksi)
  11. Stef Lachpublished: The Damned founding guitarist Brian James dead at 70 louder. 7.3.2025. Viitattu 7.3.2025. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]