Teotihuacán

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muinaisten intiaanien rakentamassa Teotihuacánissa oli monia suuria pyramiditemppeleitä.
Teotihuacán sijaitsi Texcoco-järven pohjoisosasta itään.
Teotihuacán, Meksiko
Teotihuacán, Meksiko
Teotihuacán
Teotihuacán, Meksiko

Teotihuacán on intiaanien rakentama muinaiskaupunki noin 40 km koilliseen Méxicosta Meksikon keskiylängön eteläosissa. Teotihuacán oli aikoinaan suuren valtakunnan keskus, valtavan suuri noin 150 000 asukkaan kaupunki. Sen keskustassa oli kaksi isoa pyramidia, joita sanotaan nykyään Auringon ja Kuun pyramideiksi. Aluksi paikalla oli vain pieniä kyliä, jotka pitkän ajan kuluessa kasvoivat. Teotihuacánista tuli ylängön suurin keskus. Kaupunki kukoisti ja oli laajimmillaan kaudella 250–450 jaa. Tuolloin Teotihuacán hallitsi suurta aluetta Etelä-Meksikossa. Samaan aikaan kukoistivat mayojen valtakunta ja zapoteekit. Teotihuacánin vaikutus levisi maya-alueelle ainakin kaupan välityksellä. Teotihuacánin historiasta ei ole säilynyt edes kohtuullisen luotettavaa perimätietoa, ja niin ollen tiedot siitä perustuvat arkeologisiin kaivauksiin. Kaupunki suurelta osin hylättiin joskus vuosina 550–900 ehkä kuivuuden, ehkä sodan tai kapinan takia.

Kaupunki Teotihuacan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teotihuacánista löydetty naamio, jota käytettiin uskonnollisissa menoissa.
Kuun pyramidi ja pienempiä temppeleitä.
Seinämaalaus, jonka arvellaan esittävän Teotihuacánin suurta jumalaa.

Yli 2 000 metrin korkeudessa Etelä-Meksikon itäisillä vuorilla Méxicostä koilliseen on muinainen intiaanien rakentama kaupunki, joka oli pääosin hylätty eurooppalaisten saapuessa. Asteekit kutsuivat sitä Teotihuacániksi, "Jumalten kaupungiksi". Kaupunki sijaitsee omassa laaksossaan Meksikon laasoalueen pohjoisosassa melko kuivalla seudulla. Paikka on muinaisen Texcocojärven koillissosan tuntumassa. 300 km² alainen laakso on kolmien vuorten ympäröimä[1]. Seudulla oli muinoin runsaasti lähteitä, metsiä. Sammuneesta tulivuoresta saatiin obsidiaania. Melko lähellä oli kalaisa Texcocojärvi.

Kaupungissa uskotaan eri arvioiden mukaan asuneen enimmillään noin 50 000–250 000 ihmistä.

Hyvin rakennetussa kaupungissa on valtavia monumentaalisia pyramideja ja temppeleitä, ja asuinkortteleita. Niin sanottu Kuolleiden katu ohittaa Auringon pyramidin, joka on noin 60 metriä korkea ja sivujen pituus noin 230 metriä ja vie Kuun pyramidille. Kuolleiden kadun varrella on myös linnoitus, Ciudadela, jossa on Sulkakäärmejumalan temppeli. Teotihuacánissa on Perhosten ja Jaguaarin palatsit. Perhonen liittyi myöhempien asteekkien mytologiassa kuolemaan. Nimet ovat jälkikäteen annettuja. Vastoin yleistä väitettä Teotihuacánin kadut eivät ole viivasuorasti pohjois-eteläsuuntaan rakennettuja, vaikka kaupunki on muuten melko säännöllisesti rakennettu.

Vaikka Teotihuacán ei ole ulospäin niin sotainen kulttuuri kuin esimerkiksi tolteekit ja asteekit, kaupunki oli laajenemishaluisen valtakunnan keskus, ja sodan jumalaa palvottiin kaupungissa jo varhain[2]. Kaupunki oli aikoinaan ylivoimaisesti ajan Mesoamerikan suurin, ja vasta asteekkien Tenochtitlán oli suurempi paljon myöhemmin, 1400-luvulla.

Paljon kulttuurista tiedetään seinämaalausten pohjalta. Teotihuacánin kulttuurille näyttävät olevan tyypillisiä talud-tablero-pyramidit, jossa pyramidin viistossa seinässä on säännöllisin välimatkoin porrasmaisia ulkonemia. Tämä perinne levisi maya-alueellekin.

Yhteiskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teotihuacanin yhteiskunnan uskotaan olleen asteekkien yhteiskunnan kaltainen. Huipulla oli kuningas, pappis- ja soturiylimystö johti kauppiaita, käsityöläisiä, viljelijöitä, orjia ja niin edelleen. Teotihuacánin asukkaista noin kaksi kolmasosaa lienee ollut maanviljelijöitä. Monet kaupungin asukkaista lienevät eläneet verotuksen turvin.

Uskonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teotihuacánin uskontoa ei tarkkaan tunneta, mutta uskotaan sen monissa suhteissa muistuttaneen asteekkien uskontoa, johon kuului eläinten ja ihmisten uhraamista. Uhrattujen eläinten ja ihmisten luita onkin löydetty Teotihuacanista. Monet jumaluudet liittyivät maissiin ja sen hyvinvointiin, esimerkiksi sateenjumala kasteli pellot. Teotihuacánin taiteessa näyttää esiintyvän myöhemmin asteekkien tuntema sateen ja ukkosen jumala Tlaloc, tulenjumala Huehueteotl ja sulkakäärmejumala Quetzalcoatl. Aurinkoa ja kuunjumalatarta palvottiin myös monille muille intiaanikansoille tyypilliseen tapaan. Hämähäkkinainen liittyi hedelmällisyyteen, Chalchiuhtlicue oli veden jumalatar. Xipe-Totec oli tuttu jumaluus täälläkin.

Teotihuacánin kulttuuri sijoitetaan niin sanottuun klassiseen kauteen, jolloin kaikki Mesoamerikan kulttuurin pääpiirteet olivat muotoutuneet. Muita saman ajan kulttuureja ovat muun muassa mayat ja sapoteekkien Monte Albán. Kulttuurilla oli laajaa vaikutusta myöhempiin kulttuureihin, muun muassa tolteekkeihin ja asteekkeihin.

Keitä teotihuacanilaiset olivat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hautausriiteistä päätellen Teotihuacanissa asui monta kansaa. Teotihuacánin saattoivat rakentaa totonakit tai otomit. Joidenkin tutkimusten mukaanlähde? kaupungissa asui monia kansoja, myös sapoteekkeja, misteekkejä ja mayoja. Totonakit väittivät rakentaneensa kaupungin myöhemmin, ja asteekit kutsuivat kaupunkia Tollániksi, siis samalla nimellä kuin tolteekit pääkaupunkiaan.

Ihmisjäänteiden geenitutkimusten mukaan Teotihuacaniin Teopancazcossa asui geneettisesti hajanaista kansaa[3].

Väestön koostumus vaihteli ajan mukana. Äitilinjan haploryhmän tyyppi A oli yleisin[4]. Haploryhmä C harvinaistui ajan mukana. Haploryhmä D oli poissa noin Tlamimilolpa- ja Xolalpan- kausien välillä[4]. Väestö oli geeneistä päätellen Tlamimilolpa-kaudella pääosin paikallista ja sukua misteekeille, mayoille, sapoteekeille jne.

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teotihuacánin kaupungin synty johtui osaltaan siitä, että siellä alettiin viljellä voimaperäisesti maissia. Tämä mahdollisti suuren väestön elättämisen. Noin 900–600 eaa. Teotihuacánin laakson ylärinteillä oli pysyviä maissia ja muita kasveja viljeleviä kyliä. Noin 600–300 eaa. asutus levisi alemmas laaksoon, missä aloitettiin kasteluviljely pelloille johdetuilla kanavilla. Noin 300–100 eaa. asutus oli aivan jokilaaksossa ja Teotihuacánissa oli jo tuhansia asukkaita.[5].

Teotihuacánin seudulla asuttiin jo 500 eaa. kaudella jota sanotaan Ticoman-jaksoksi Meksikon laaksossa. Ticoman-kaudelle oli tyypillistä, että monumentaaliarkkitehtuuri ilmestyi Meksikon ylängön suuriin keskuksiin. Meksikon seuduilla oli ollut pitkään suuria asutuskeskuksia ilman monumentteja, toisin kuin olmeekkien maassa, jossa oli suuria monumentteja ilman suuria keskuksia. Nähin aikoihin suuri keskus seudulla oli Cuicuilco, jossa oli pyöreä porraspyramidi ja lopulta jopa 5 000–10 000 asukasta. Teotihuacán ei ollut alun perin mitenkään erityinen kaupunki, isompia oli muissa viljavissa kasteluviljelyyn sopivissa Meksikon keskiylängön laaksoissa. Näihin aikoihin olmeekkien sivilisaatio oli loppuvaiheessa Meksikon lahden seuduilla[6]

Perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teotihuacánin kaupunkia alettiin rakentaa noin 300 eaa. Patlachiquekaudella noin 250 eaa. alkaen Meksikon laakson seudun väestömäärä räjähti hurjaan kasvuun. Noin 100 eaa.–1 jaa. Patlachiquekaudella Teotihuacánissa oli muutama kylä, joiden väkiluku lienee ollut yhteensä viisituhatta ihmistä. Noin 150–100 eaa. alettiin rakentaa Auringon pyramidia[7]. Noin 150 vuoden ajan Cuicuilco ja Teotihuacán kilpailivat kasvussa ja olivat ehkä kahden kilpailevan valtion pääkaupunkeja. Näihin aikoihin suurten keskusten välissä oleva maaseutu tyhjeni, ja asutus keskittyi keskusten seuduille[6]. Ei tiedetä, johtuiko tämä valloitussotien aiheuttamasta väestön pakkosiirroista vai vapaaehtoisista muutoista viholliselta turvassa olevaan tai yltäkylläiseen pyhään Teotihuacániin. Noin 100 jaa. valmistui Auringon pyramidin ensimmäinen vaihe. Tämä oli ensimmäinen suuri pyramidi, jonka sivut olivat 184 m ja korkeus 46 m[8]. Lopulta 150–200 jaa. Xitle-tulivuoren purkaus tuhosi Cuicuilcon. Teotihuacán laajeni nopeasti noin 100 eaa. – 200 jaa., jolloin suurin osa Meksikon ylängön väestöstä keskittyi kaupunkiin[2] Paikalla on jo silloin saattanut olla monia temppeleitä. Kaupunki kasvoi seuraavina vuosisatoina ajan mittojen mukaan valtavaksi.

Kukoistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teotihuacánin ydinalue. Vvaikutus ulottui maya-alueen Kaminaljuyihin.

Joidenkin mielestä kaupungin kulttuuri muuttui verta tihkuvaksi vuosien 300–400 tienoilla, mikä vastaa etelässä sijainneen Monte Albanin taiteen muutosta perhekeskeisestä sotaiseksi[9]. Näihin aikoihin kaupungin hautaustavat muuttuivat eri alueila erilaisiksi.

Nykyasuinen Auringon pyramidi tehtiin 150–225 jaa.[10] Tlamimilolpa-kauden lopussa noin 300–350 hautaustavat muuttuivat eri ryhmillä erilaisiksi[3].

Teotihuacán kukoisti 150–450 jaa. Noin 550 kaupunki oli maailman suurimpia, siellä oli ehkä noin 125 000 asukasta[11], ja se oli väkiluvultaan yli 20 kertaa niin suuri kuin mikään muu paikka Meksikon laakson seudulla.[6]

Vaikutus maya-alueelle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tlamilolpa-kauden alussa noin 250–300 jaa. Teotihuacánin kulttuurin vaikutteita levisi maya-alueellekin Guatemalaan asti[12] joko sotien ja/tai kaupan kautta. Tutkijat ovat kiistelleet siitä, oliko Teotihuacanin mayoihin kohdistama vaikutus sotaista vai ei, ja missä määrin kulttuurivaihtoa maya-alueen ja Teotihuacánin välillä oli. Kaupungista on löydetty muun muassa maya-kauppiaiden kortteli[13].

Guatemalan Kaminaljuyin ilmestyi talud-tablero-rakennustyyliä, jollaista oli Teotihuacánissa 400 jaa jälkeen. Mutta tätä tyyliä käytettiin vain tärkeiden henkilöiden rakannuksen teossa.[12].

Monet tutkijat väittävät,kenen mukaan? että mayojen kirjoituksissa mainittu Atlatl Cauac eli "keihäänheitinpöllö" oli Teotihuacánin johtaja, joka asetti omia kuninkaitaan jopa mayakaupunkien valtaistuimelle ja eli joskus vuoden 400 molemmin puolin. Hänen kenraalinsa Siyah K'ak' olisi vallannut suurimman osan Peténin klassisesta maya-alueesta. Tikalin johtajat Huh Chaan Mah Kína 379–426 jaa. ja hänen poikansa Kaul Chaan "Myrskytaivas" 426–457 jaa. olivat kaupungissa ainoita, jotka suosivat rajallisesti Teotihuacanin pukautumista, talud tableroa, obsidiaania, keramiikkaa jne[12]. Talud tableroa esiintyy myös ajalla 300 jaa. rakennusryhmässä 6C-XVI[12].

Romahdus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teotihuacán romahti 550–750 jaa. Tutkimusten mukaan ravinnon laatu huononi kaupungissa 500-luvulla ja ihmiset näkivät nälkää juuri 550[14]. Eliitin asuinalueet ja temppelit paloivat ja joutuivat ilkivallan kohteeksi vuonna 550[15][16]. Tämä tapahtui ainakin Teopancazcon alueella, mutta asuinalueet eivät palaneet[14]. Quetzal-perhosen palatsi tuhottiin ja poltettiin[17]. Joidenkin mukaan Teotihuacanin papit olivat itse polttaneet temppelit, koska jumalat toivat onnettomuutta kaupungille[14].

Vuosina 535–536 oli maailmanlaajuinen ilmastonmuutos ja kuivuus.

Kuivuusjaksoja oli 600 ja 800 jaa.[18]. Kaupungin väkiluku väheni 700-850 noin 30 000:een[19]. Teotihuacanin vaikutus Kaminaljuyssä lakkasi noin 600 jaa. Metepc-vaiheessa 650-750 Teotihuacanin vaikutus hävisi Tulankin lähistöltä. Luultavasti tämä johtui siitä, että pohjoisia heimoja oli saapunut sinne. Niiden jäljiltä on löydetty korkeilla mäillä olevia asutuksia, joissa valmistettiin Coyotlatelco-keramiikkaa[19].

Joidenkin lähteiden mukaan kaupungin väkiluku romahti vuonna 750 muutamaan tuhanteen. Samoihin aikoihin hylättiin monia kaupunkikeskuksia muualla Meksikossa ja maya-alueella. Vuosina 800–1100 Teotihuacanin laaksossa tapahtui maankäytöllisiä muutoksia, ehkä johtuen ilmaston muutoksista.

Kaupungin romahduksen syistä on esitetty monenlaisia teorioita.[20] Syynä oli joko sota, sisällissota, kapina, peltojen tuoton ehtyminen, kuivuus, kulkutauti tai näiden yhdistelmä[21]. Teotihuacan oli haavoittuvainen, koska oli kasvanut niin suureksi. Osa väestöstä eli varonkannolla. Piiritys tai kuivuus saattoi viedä verotulot ja tällöin ainakin osa kaupungin asukkaista saattoi kuolla nälkään.

Kuivuus, metsien hakkaaminen, kulkutaudit?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuivuus saattoi yksin turmella sadon, aiheuttaa nälkää ja kapinan kaupungin pappiseliittä vastaan. Kulkutauti saattoi aiheuttaa saman. Jotkut tutkijat ovat väittäneet, että metsien runsas hakkaaminen aiheutti sen, että kuivuus turmeli monin paikoin maaperän ja pellot. Joidenkin mielestä Teotihuacán kasvoi niin suureksi, että se hukkui omiin jätteisiinsä, mikä edisti kulkutautien leviämistä[11].

Kapina ?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylimystön asuinalueen palo saattaa viitata kapinaan.

Eräs mahdollinen tapahtumankulku on tämä. Kuivuus tuhosi pellot, Tämä aiheutti laajan nälänhädän. Papiston uhrirituaalit eivät palauttaneet satoja hyviksi. Se nosti kansan kapinaan.[22].

Tutkija Linda Manzanillanilla on oma teoriansa. Sen mukaan kaupunki romahti alemman eliitin kapinaan. Kauppiaat ja käsityöläiset olivat alempaa eliittiä. He olivat rikastuneet, mutta ylimystö ohjasi kaupungin raaka-aineiden saantia. Kauppiaat saivat työläiset mukaan kapinaan. Niinpä yläluokka ei kyennyt kapinaa kukistamaan. Kun kaupunki alkoi tyhjetä, sitä tulivat ryöstelemään myös ulkopuoliset.[20]

Ulkoiset viholliset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ajan kuluessa Teotihuacán tuli hyvin riippuvaiseksi laajalle alueelle ulottuneesta veronkannosta, aivan lähialueen pellot eivät enää kyenneet elättämään kaupungin suurta väestöä.lähde? Teotihuacánin kasvu liian suureksi kaupungiksi on voinut asettaa sen alttiiksi piirityssodalle, joka helposti ehdytti kaupungin ruokavarat.

Joidenkin mukaan etelän heimot kukistivat kaupungin, toisten mukaan pohjoisten heimot, kolmansien mukaan lähialueen kaupungit jotka ehkä vihasivat Teotihuacánin veronkantoa.

On väitetty etelässä sijainneen Xochicalcon kukoistaneen jonkin aikaa rinnan Teotihuacánin kanssa ja lopulta kukistaneen sodalla Teotihuacánin[12]. Noin 600 jaa. alkaen pohjoisesta muuttaneet heimot alkoivat levittää Meksikon ylängöllä Coyotlatelco-keramiikkaa. Nämä heimot saattoivat kukistaa Teotihuacánin. Teotihuacánin romahduksen jälkeiset asukkaat nimittäin käyttivät juuri tätä Coyotlatelco-keramiikkaa[23] . Coyotlatelcon hautaukset tulivat noin 680-700 jaa[24] [25]. Ei tiedetä hyökkäsivätkö Coyotlatelcon ihmiset Teotihuacaniin, vai asuttivat hyltätyn Teotihuacanin.

Coyotlatelco saattoi iolmestyä jo noin 512 jaa[26].

Romahduksen jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teotihuacánin romahdettua lähistön muut keskukset Cholula, Xochicalco ja Cacaxtla täyttivät syntyneen valtatyhjiön. Tolteekkien uskotaan asuttaneen kaupunkia sen luhistumisen jälkeen[7]. Tolteekit nousivat noin 900 jaa suurvallaksi. Tolteekkien sanotaan perimätiedossa pitäneen kaupunkia ihmisuhripaikkana, mutta kaupungin vanha loisto ei koskaan palannut. Myös asteekkeja asui myöhemmin kaupungissa. Vuonna 1910 Meksikon hallitus hävitti Teotihuacánin temppelialuetta, koska halusi "entistää" siitä yhtenäisemmän näköisen maan 100-vuotisjuhlia varten.[27]

Teotihuacánin kaudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teotihuacánin historia on jaettu eri aikakausiin. Arviot väestömääristä ovat melko summittaisia ja vaihtelevat eri lähteissä kertoimella 3.

Jakso Vaihe Vuodet Vuodet
uudempi ajoitus
Ala Väestö Muuta
Late Cuanalan, Tezoyuca 200 eaa.–100 eaa. 4–6 km²
"0" Patlachique 100 eaa.–50 jaa. 150 eaa - 1 jaa[28] 4–6 km² Ehkä 2500[29]
I Tzacualli 50–150 jaa. 1-150,
varh 1-50,
myöh 50-150
Kaupunki alkoi kasvaa nopeasti. Kuolleiden katu, Auringon ja Kuun pyramidit.
II Miccaotli 150–250 jaa. 150-200 22,5 km² Noin 45 000 Sulkakäärmejumalan temppeli ja "linnoitus" Citadelle rakennettiin, kaupunki laajeni äärimmilleen muttei väestömäärä ollut vielä huipussaan.
III Tlamimilolpa 250–450 jaa. varh 200-300
myöh 200-350/400
Ehkä 65 000 Taiteen huippu. Teotihuacán vaikutti maya-alueella ja Meksikonlahden rannalla.
IV Xolalpan 450–650 jaa. ehkä 300-550 tai 400-550,
päätevaihe 450-550 tai 550-650[30]
20,5 km² Ehkä 85 000 Väkiluku huipussaan. Teotihuacanin kulttuurin vaikutusta eteläisessä Meksikossa. Valtio laajimmillaan. Asuinalueita, temppeleitä jne. rakennettiin kaupunginosiin Tetitla, Yayahuala, Atetelco, Tepantitla, Xolalpan, Tlamimilolpa.
V? Metepec n. 650–750 Arviolta 2 000-70 000 Taantuminen, väestö romahti 70 000:sta 2 000 asukkaaseen ehkä sodan, kapinan, nälänhädän tai kulkutaudin takia.
VI? Oxtoticpac[2] n. 650-700[31] [32]
VIO Xometla 800-900?[32] n. 700/750-800/950[31] 2,4-11 km2[29] Coyotlatelco[31]
Mazapan 900-1000[31] Tolteekki
Atlatongo 1000-1100[31]
Asteekki 1100-1519[31]

Metepec-vaiheen jälkiä jatkui vuoteen 900 jaa. Coyotlatelco-vaihe oli noin 700/800-900 ja Mazapan 900-1100.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Otavan suuri maailmanhistoria osa 10, Suuret löytöretket, Arild Hvistfeldt, sarjan päätoimittaja Erljing Bljö, Otava Helsinki 1984, ISBN 951-08132-2, sarja ISBN 951-1-06903-9, s. 46
  2. a b c George L. Cowgill: State and Society at Teotihuacan, Mexico Arizonan osavaltion yliopisto. (englanniksi)
  3. a b Brenda A. Álvarez-Sandoval, Linda R. Manzanilla, Mercedes González-Ruiz, Assumpció Malgosa, Rafael Montiel: Genetic Evidence Supports the Multiethnic Character of Teopancazco, a Neighborhood Center of Teotihuacan, Mexico (AD 200-600). PLOS ONE, 22.7.2015, nro 7, s. e0132371. PubMed:26200455. doi:10.1371/journal.pone.0132371. ISSN 1932-6203. Artikkelin verkkoversio.
  4. a b Kristina Killgrove: Infant Burials And Decapitated Men In Ancient Teotihuacan Neighborhood Reveal Diverse Origins Forbes. Viitattu 21.6.2016.
  5. Marvin Harris: Kulttuurien synty, s. 114. ISBN 951-26-2183-5. Kirjayhtymä, 1982.
  6. a b c Dr. Bruce Owen: Mesoamerica: Olmecs and Teotihuacan World Prehistory: Class 17. Mesoamerica: Olmecs and Teotihuacan. 2000. Sonoma State University. Viitattu 28.4.2009. (englanniksi)
  7. a b Teotihuacan Destination 360. Viitattu 28.4.2009. (englanniksi)
  8. Scarre s. 116
  9. Teotihuacan ... The place where men became gods (matkaopas) Advantage Mexico. Viitattu 28.4.2009. (englanniksi)
  10. Scarre s. 116, 118
  11. a b Teotihuacánin muinaiskaupungin kaivaukset paljastavat kadonnutta kulttuuria YLE Uutiset. 30.07.2007. Viitattu 28.4.2009.
  12. a b c d e Talvitie, Jyrki K. & Immonen, Anneli: Sulkakäärme ja jaguaarijumala: Meksikon ja Guatemalan intiaanikulttuurit, s. s. 188. Tampereen taidemuseo, 2001. ISBN 9789529549429.
  13. Kauppinen, Sakari: Matka Mayamaalle: Kurkistus Meksikon ja Guatemalan historiaan ja nykypäivään 23.04.1998. Viitattu 28.4.2009.
  14. a b c Hanne-Luise Danielsen (päätoimittaja): Muinaiset intiaanikulttuurit, s. s. 88. Sarja "Historian käännekohtia". Bonnier Publications International AS, 2013. ISBN 978-82-535-3310-0.
  15. Mark Miller: Residents upset with greedy elites burned Teotihuacan Ancient Origins. Viitattu 20.6.2016.
  16. Mexico: Angry mob burned down ancient City of Teotihuacan 'because of economic competition' International Business Times UK. 16.3.2015. Viitattu 20.6.2016.
  17. Coe M, Snow D, Benson E: Atlas of Ancient America, s. 109. Facts on File, 1986. ISBN 9780816011995.
  18. Heli Rekiranta: Monte Albán – Zapoteekkien muinainen pääkaupunki (pdf) Helsingin yliopisto. Viitattu 28.4.2009.
  19. a b Tekijät Richard A. Diehl,Janet Catherine Berlo: Mesoamerica After the Decline of Teotihuacan, A.D. 700-900, Osat 700–900, s. 44. Dumbarton Oaks, 1989.
  20. a b Eliittien taistelu saattoi tuhota Meksikon muinaiskaupungin 19.3.2015. Ilkka. Viitattu 19.3.2015.
  21. Miia Töyssy & Jari-Pekka Mäkiaho: Teotihuacánin kaupunkikeskuksen varhaiset vaiheet (pdf) Helsingin yliopisto. Viitattu 29.11.2013.
  22. Teotihuacán - kadonneen intiaanikulttuurin arvoitus Tiedekeskus Heureka. Viitattu 28.4.2009.
  23. Welker, Glenn: Toltec origins Viitattu 28.4.2009. (englanniksi)
  24. Characterization of prehispanic cosmetics found in a burial of the ancient city of Teotihuacan (Mexico) María Teresa Doménech-Carbó ,, María Luisa Vázquez de Agredos-Pascual Laura Osete-Cortina ,Antonio Doménech-Carbó , Núria Guasch-Ferré , Linda R. Manzanilla , Cristina Vidal-Lorenzo Journal of Archaeological Science Volume 39, Issue 4, April 2012, Pages 1043–1062 doi:10.1016/j.jas.2011.12.001
  25. Linda Manzanilla, Claudia López and AnnCorinne Freter (1996). Dating Results From Excavations in Quarry Tunnels Behind the Pyramid of the Sun at Teotihuacan. Ancient Mesoamerica, 7, pp 245-266 doi:10.1017/S0956536100001450
  26. Teotihuacán: Underworld Study FAMSI © 2003: Linda Manzanilla
  27. Peltomaa, Harri & Muola, Timo: Teotihuacan Maailmanperintökohteita Latinalaisessa Amerikassa. Opintoverkko. Viitattu 28.4.2009.
  28. Palaces and Power in the Americas: From Peru to the Northwest Coast edited by Jessica Joyce Christie, Patricia Joan SarroUniversity of Texas Press, 1.1.2010 , alkup Rattay 1997
  29. a b Diehl 1989, s 12
  30. [1]
  31. a b c d e f In the Aftermath of Teotihuacan: Epiclassic Pottery Production and Distribution in the Teotihuacan Valley, Mexico; Destiny Cridet et al, 2007, latin american antiquity, vol 12 no 2 2007, s 125
  32. a b Diehl 1989, s 11

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Teotihuacán.