Meksikon laakso

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Meksikon laakso tai Mexicon allas (esp. Valle de México, atsteekkien kielellä nahuatliksi anahuac) on eteläisen Meksikon ylängöllä sijaitseva laakso, jossa maan pääkaupunki México sijaitsee. Laakson pituus etelästä pohjoiseen on noin 80 km, leveys itä-länsisuunnassa 60 km. Laakso on tropiikissa, mutta koska se on 2240 metrin korkeudessa, vuotuinen keskilämpötila 16° – 18° C, ja vaihtelut ovat melko vähäisiä. Talvella kylmimpinä kuukausina on yöpakkasta ja kuuraa maassa. Sadekausi on usein maaliskuun lopulta lokakuun lopulle, ja silloin sataa keskimäärin 80 % vuotuisesta 850 mm:stä. Tämän mukaan seutu on melko kosteaa.

Meksikon laakso on tunnettu mesoamerikkalaisena kulttuurikeskuksena. Siellä ollut viljava maa mahdollisti monien suurten intiaanien luomien esikolumbiaanisten sivilisaation nousun. Ensin tuli Teotihuacán, sitten tolteekit ja lopulta asteekit. Ennen espanjalaisten tuloa seudulla oli monia toisiinsa liittyviä järviä, Texcocojärvi, Chalcojärvi, Xochimilcojärvi, Zumpangojärvi ja Xaltocanjärvi.

Meksikon laakson historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esikolumbiaaninen kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meksikon laaskoon saapui varhain, viimeistään jääkauden lopuilla ehkä noin 13000 vuotta sitten varhaisia suurriistan metsästäjiä. Suurriista pyydettiin loppuun noin 7000 eaa. mennessä, ja viljely alkoi saada jalansijaa noin 5000 eaa alkaen. Noin 1250 eaa olmeekit levittivät Meksikonlahden etelärannoilta vaikutteitaan tänne, minne syntyi niin sanottu Tlatilcon kulttuuri. Noin 100 eaa alkoi Meksikon laaksossa kasvaa jättisuuri Teotihuacánin kaupunki, joka kasvoi 85 000, ehkä jopa 250 000 asukkaan suuruiseksi. Meksikon laakson väkiluku kasvoi vuosina 200 jaa - 1200 jaa muutamasta kymmenestä tuhannesta jopa kahteen miljoonaan[1]. Toisten tietojen mukaan Meksikon laaskossa olisi 1500 eaa ollut 5000 asukasta, ja vuonna 1519 1-1,2 miljoonaa Espanjalaisten tulo olis romauttanut tämän pian 200000:een. Noin 600 eaa oli 25000 asukasta, 150 eaa. 125000 asukasta mutta 200 jaa 60000 asukasta. Noin 750 jaa oli 250000 asukasta ja 1100 160000 asukasta. Väkilukujen pienenemiset 100 eaa- 150 jaa ja 750-1150 jaa selittyvät ehkä maataloutta tuhonneilla ilmastonmuutoksilla, maanjäristyksillä ja sodilla. [2]

Kasvu pohjautui muun muassa äärimmilleen tehostettuun kasteluviljelyyn ja vieraiden alueiden verottamiseen.

Teotihuacánin noin 700 jaa jälkeen tapahtuneen romahduksen jälkeen alueella vallitsi poliittinen hajaannus. Tolteekit perustivat valtakuntansa, joka romahti ehkä, chichimeekkien hyökkäyksiin, ehkä kuivuuteen. Noin 1300-luvulla jaa tepaneekit pitivät alueella valtaansa, kunnes asteekit kukistivat heidät 1400-luvun alkupuolella ja loivat suurvallan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Marvin Harris: Kulttuurien synty. ISBN 951-26-2183-5, sid.. Kirjayhtymä, 1982. suomi
  2. Robert McCaa: [www.hist.umn.edu/~rmccaa/mxpoprev/cambridg3.htm The Peopling of Mexico from Origins to Revolution] (html) Cambridge University Press.