Televisiouutiset

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Uutisstudio

Televisiouutiset on televisiossa lähetettävä ohjelma, jossa käsitellään uutisia. Televisiouutiset on muodoltaan monikko mutta voi tarkoittaa yksittäistä uutislähetystä.

Televisiouutisten juttujen kaltaisia uutisfilmejä on esitetty elokuvateattereissa elokuvan keksimisestä lähtien. Television käyttöönoton jälkeen uutisifilmien esittäminen väheni. Television erilaisen luonteen myötä muodostui nykymuotoinen televisiouutiset, jossa niin kutsutut uutisankkurit lukevat uutisia ja tavallisesti useimmista aiheista esitetään toimittajan raportti ja kuvamateriaalia.lähde?

Uutislähetyksen rakenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Television uutislähetys on pohjimmiltaan makasiiniohjelma, joka koostuu lyhyistä eri aiheita käsittelevistä osioista. Ne ovat kuitenkin yleensä lyhyempiä niin, että aiheita voi puolen tunnin tv-uutisissa olla parikymmentä siinä missä muissa samanpituisissa makasiiniohjelmissa niitä on vain muutama. Kunkin uutisaiheen käsittely noudattaa lehtiuutisissakin perinteisesti käytettyä kärjelleen käännetyn pyramidin mallia, jossa tärkein asia kerrotaan ensin ja vähemmän tärkeät myöhemmin jos ollenkaan. Myös koko lähetys kulkee tärkeimmästä vähemmän tärkeään: ensin päivän pääuutinen, sitten kotimaan ja kansainväliset pääuutiset, talousuutiset ja lopuksi kulttuuri- ja urheiluaiheet sekä säätiedot. Katsojat tietävät tämän järjestyksen niin, että tv-uutisten katsojamäärä on suurimmillaan alussa ja lopussa. Lähetyksen keskivaiheilla nimittäin monet kääntävät muille kanaville mutta palaavat taas katsomaan säätiedotusta.[1]

Uutiskriteereinä on perinteisesti pidetty merkitystä, tuoreutta, paikallisuutta, poikkeuksellisuutta ja kiinnostavuutta. Merkitys tarkoittaa esimerkiksi Suomen Tietotoimiston mukaan sitä, että aihe vaikuttaa hyvin suureen osaan katsojakunnasta inhmillisesti, taloudellisesti tai poliittisesti. Tuoreus on paitsi välitöntä päivänkohtaisuutta, myös ajankohdan huomioon ottamista: joulun alla suositaan esimerkiksi paloturvallisuus- ja perheaiheita, vaalien alla politiikka-aiheita.[1]

Televisiouutiset Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisradion Suomen Television Kamerakierros -ohjelman ensimmäinen esitys oli 1. syyskuuta 1959. Tämä merkitsi jokapäiväisen, kuvaan perustuvan uutistoiminnan käynnistymistä Suomessa. Virallisesti television uutistoimitus perustettiin syyskuussa 1960. Aluksi uutistoimitukset olivat lähes täysin Suomen tietotoimiston (STT:n) tarjonnan varassa. Uutistoimitukseen kuului aluksi kymmenen työntekijää. Ensimmäinen Yleisradion uutispäällikkö Ralf Friberg aloitti vuonna 1965. Samana vuonna uutistoimitus jakautui urheilutoimitukseen ja ajankohtaistoimitukseen.lähde?

Alun perin Yleisradion TV-uutisten päälähetys esitettiin sekä ykkösellä että kakkosella. Vuodesta 1990 pääuutislähetys on esitetty vain ykkösverkossa, ja kakkosverkko sai omat uutisensa kello 18.30 (vuosina 1996–2007 kello 18.00). 27. helmikuuta 1978[2] lähtien päivän päälähetys on esitetty päivittäin kello 20.30. Vuoden 1993 alusta TV1:ssä nähtiin tosin tunnin pituinen Uutistunti, joka alkoi kello 20.00. Katsojaluvut kuitenkin romahtivat, ja jo maaliskuun alussa samana vuonna palattiin tuttuun puoli yhdeksän lähetykseen. Ensimmäiset kilpailevat televisiouutiset tulivat vuonna 1981, kun Mainostelevisio aloitti oman uutislähetyksensä, Kymmenen uutiset. Neloskanavan tuottamaa uutislähetystä Nelosen uutiset alettiin lähettämään 11. tammikuuta 1998 lähtien.lähde?

Vielä 2000-luvun alussa Yleisradion pääuutislähetys keräsi keskimäärin lähes joka päivä yli miljoona katsojaa. Kun 2010-luvulla siirryttiin sosiaalisen median aikaan, tv-uutisten katsojamäärät vähenivät selvästi. Nykyisin Ylen pääuutislähetys kerää keskimäärin noin 700 000–800 000 katsojaa. MTV:n tv-uutisten katsojamäärät eivät ole vähentyneet samassa määrin vaan jopa lisääntyivät 2010-luvulla. Nykyisinmilloin? MTV:n Seitsemän- ja Kymmenen Uutiset keräävät keskimäärin noin 600 000 katsojaa.lähde?

Uutistoimittajan työpäivä kestää kymmenen tuntia, mutta ylipitkä työpäivä korvataan vapaapäivillä. Työpäivään sisältyy uutisten lukemisen lisäksi paljon muuta työtä. Uutistoimittaja referoi ja kirjoittaa puhtaaksi lähetyksessä luettavat uutiset. Kun uutistoimittaja lukee uutista, teksti näkyy televisiokameraan liitetyssä lisälaitteessa eli teleprompterissa muutama rivi kerrallaan. Lisälaitteessa tekstin nopeus on määriteltävissä vapaasti, mikä ajoitetaan lukunopeuden mukaan. Suomessa teleprompteri otettiin ensimmäisenä käyttöön vuonna 1981 aloitetuissa MTV:n televisiouutisissa. Aluksi katsojapalautteessa ihmeteltiin kameraan tuijottavia uutisankkureita, mutta muutaman vuoden päästä teleprompterin otti käyttöönsä myös Yleisradio.[3] Edellä mainittuun tekniikkaan siirryttiin Yleisradiossa 1987, kun uutisten osalta siirryttiin tietokoneaikaan. Tätä ennen toimittaja luki uutiset edessään olevista papereista.lähde?

  1. a b Nikkinen, Are & Vacklin, Anders: ”Uutislähetyksen dramaturgia”, Television runousoppia : Toisenlainen katse tv-ohjelmiin, s. 165–169. Like, 2012. ISBN 978-952-01-0588-4
  2. Tv-uutiset alkavat nyt klo 20.30. Helsingin Sanomat, 27.2.1978, s. 39. HS Aikakone (digilehden tilaajille). Viitattu 26.11.2017.
  3. "Ei kai uutisankkuri voi suoraan kameraan toljottaa?" (Arkistoitu – Internet Archive) MTV 25.8.2011. Viitattu 25.9.2016.