Tarhapeukaloinen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tarhapeukaloinen
Thryomanes bewickii.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Peukaloiset Troglodytidae
Suku: Tarhapeukaloiset Thryomanes
Laji: bewickii
Kaksiosainen nimi
Thryomanes bewickii
(Audubon, 1827)
Alalajit [2]
  • T. b. altus
  • T. b. atrestus
  • T. b. bewickii
  • T. b. brevicauda
  • T. b. calophonus
  • T.b. catalinae
  • T. b. cerroensis
  • T. b. charienturus
  • T. b. correctus
  • T. b. cryptus
  • T. b. drymoecus
  • T. b. eremophilus
  • T. b. leucophrys
  • T. b. magdalenensis
  • T. b. marinensis
  • T. b. nesophilus
  • T. b. spilurus
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Tarhapeukaloinen Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Tarhapeukaloinen Commonsissa

Tarhapeukaloinen (Thryomanes bewickii) on Pohjois-Amerikassa tavattava peukaloisiin kuuluva varpuslintu. Se on noin 14 senttimetriä pitkä, hoikka ja pitkäpyrstöinen lintu. Väritykseltään tarhapeukolainen on harmahtavan ruskea. Tarhapeukolaiset liikkuvat yleensä yksin, mutta joskus niitä tavataan pareittain. Naaras munii 5–6 munaa pesimäkoloon.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarhapeukaloinen on noin 14 cm pitkä laji, ja rakenteeltaan se on hoikka ja pitkäpyrstöinen. Selkä ja päälaki ovat harmahtavan ruskeat. Tyynenmeren rannikolla elävät linnut ovat harmaampia kuin itäisempiin populaatioihin kuuluva tarhapeukaloiset, jotka ovat punaruskeampia. Päässä on kaksi valkoista silmäkulmajuovaa. Vatsa on harmahtavan valkoinen ja pyrstö valkoviiruinen. Ulkonäöltään tarhapeukaloinen muistuttaa matkijapeukaloista (Thryothorus ludovicianus), joka eroaa suuremman kokonsa ja tukevamman rakenteensa perusteella.[3][4]

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarhapeukaloista tavataan Kanadasta Ontariosta, Yhdysvaltain länsi- ja eteläosista sekä Meksikosta. [5][6] Lajin elinympäristöä ovat pensaikot usein jokien ja maatalousalueiden lähettyvillä. Laji on harvinaistunut erityisesti elinalueensa itäosissa ja Mississipin osavaltiossa se luokitellaan uhanalaiseksi. Kannan harvinaistumisen arvellaan johtuvan pihapeukaloiskannan (Troglodytes aedon) kasvusta. Pihapeukaloinen voittaa tarhapeukaloisen kilpailussa pesimäpaikoista.[3]

Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarhapeukaloiset elävät pensaikoissa ja puissa. Laji liikkuu hyppimällä ja on hyvin harvoin pitkiä aikoja paikoillaan.[4] Yleensä tarhapeukaloiset liikkuvat yksinään, mutta joskus niitä tavataan pareittain.[3]

Tarhapeukaloiset ovat kolopesijöitä ja rakentavat pesänsä kallion koloon, vanhaan tikan koloon tai pesimälaatikoihin. Naaras rakentaa koloon kuppimaisen pesän sammalista, lehdistä, karvoista ja höyhenistä ja munii viidestä kuuteen munaa. Naaras hautoo niitä yksin noin kaksi viikkoa. Koiras huolehtii hautovan naaraan ruokkimisessa ja auttaa kuoriutuneiden poikasten hoidossa.[3]

Tarhapeukaloiset käyttävät ravintonaan pääasiassa hyönteisiä ja hämähäkkieläimiä.[3] Ravinto etsitään pensaikosta lehdiltä tai toisinaan maasta.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Thryomanes bewickii IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 2.2.2014. (englanniksi)
  2. Thryomanes bewickii ITIS. Viitattu 5.12.2009.
  3. a b c d e Bewick's Wren BirdWeb. Viitattu 5.12.2009. (englanniksi)
  4. a b c Pete Dunne: Pete Dunne's essential field guide companion, s. 480. Houghton Mifflin Harcourt, 2006. ISBN 978-0618236480. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 05.12.2009). (englanniksi)
  5. P. A. Taverner: Birds Of Eastern Canada, s. 220. READ BOOKS, 2007. ISBN 978-1406722659. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 05.12.2009). (englanniksi)
  6. Bewick's Wren Cornell Lab of Ornithoplogy. Viitattu 5.12.2009. (englanniksi)