Keskustelu:Kuru

Ei Kuru ole vain ylöjärven taajama, koska Kuru käsittää myös taajamaa ympäröivän haja-asutusalueen.--Urjanhai 3. syyskuuta 2009 kello 15.29 (EEST)

Kuka näistä vielä tietää. En minä ole koskaan asunut Kajaanin maalaiskunnassa, vaikka Jormuassa jo 18 vuotta. --Höyhens 8. maaliskuuta 2010 kello 23.21 (EET)

En tunne myöskään Kurua, mutta esimerkiksi Somerniemellä, jonka tunnen, tiedän että tarkoitetaan edelleenkin entisen kunnan aluetta. Jonkun kaupungin maalaiskunnat voivat ehkä menettää identiteettiään nopeammminkin, mutta eri nimiset entiset kunnat säilyvät kyllä vielä pitkään käytännöllisinä luokittelun välineinä koko alueiltaan eivätkä vain taajamina, tai niin ainakin niissä tapauksissa joita itse tunnen suuresta osasta lounaista Suomea. Monimutkaisempia tilanteita voi syntyä, kun tapahtuu useita liitoksia peräkkäin (esim. Sastamala, Kouvola), mutta silloinkin luulen että suurimman kuntien määrän mukaiset kunnat ovat edelleen käytännöllisen luokittelun välineinä koko alueillaan eivätkä vain taajamina, ja jos joku karisee pois, niin lähinnä välivaiheet suurimman kuntien määrän ja nykyisen kuntajaon välillä. Itse asiassa sanoisin, että on jopa enemmän omaa tutkimusta olettaa, että kuntaliitoksen jälkeen entisen kunnan nimi siirtyisi yhtäkkiä tarkoittamaan vain taajamaa eikä enää aluetta, kuin olettaa että nimi edelleenkin tarkoittaa samaa aluetta kuin ennenkin, vaikka alueella ei enää olekaan hallinnollista statusta.--Urjanhai 9. maaliskuuta 2010 kello 09.33 (EET)

Tai voi myös ajatella niin, että hahmotus "kunta muuttuu taajamaksi" heijastaa entisen kunnan taajama-asukkaan (tai kuntaliitoksen emäkunnan muun taajaman taajama-asukkaan) kokemusta. kun taas entisen kunnan haja-asutusalueen asukkaan (tai liitoksen emäkunnan haja-asutusalueen asukkaan) näkökulmasta asuminen samalla alueella jatkuu, eikä alue kuntaliitoksen takia siksi mitenkään erityisesti "muutu" yhtäkkiä taajamaksi, vaan entinen kunta edelleen on sekä taajama (taajama-asukkaan kokemus) että alue (haja-asutusalueen asukkaan kokemus). Samoin kuin entisen kunnan nimeä kantavat yhdistykset (kuten kotiseutuyhdistykset) tuskin yhtäkkiä lakkaavat toimimasta entisen kunnan taajaman ulkopuolisella alueella.--Urjanhai 9. maaliskuuta 2010 kello 10.00 (EET)

Joskin kyllä luokittelusta luokkaan Luokka:Sääksmäki on jopa käyty pienoisia muokkaussotia juuri tämän kysymyksen tiimoilta, kun eräs käyttäjä on väittänyt, että Sääksmäki nykyään tarkoittaa vain taajamaa, eikä entisen kunnan aluetta - samalla kun kuitenkin Sääksmäki-seura nettisivuillaan määrittelee toiminta-alueensa entisen kunnan mukaan, eikä lähteitä tätä suppeammalle määrittelylle ole osoitettu.--Urjanhai 9. maaliskuuta 2010 kello 11.02 (EET)

Aurejärvi

Lähde johon ei ole luottamista kertoo että itse järvi olisi kolmen kunnan puolella, Kuru kai on vielä itsenäinen vai kuuluneeko Ylöjärveen. Kylä, miten se laskettaneen, maarekisteristä jos, niin sitten esimerkiksi kainuulaisen Ristijärven kylät saa sutata yli kun maarekisterissä on vain Ristijärvi. Mutta esimerkiksi Vesilahden maareksisteri on ihan toisennäköinen. --Höyhens (keskustelu) 30. syyskuuta 2016 kello 23.58 (EEST)

Itse asiassa Järviwiki ainakin nyt mainitsee vain Parkanon, mutta Kansalaisen karttapaikka kertoo, että järvi jakautuu nykyisessä kuntajaossa Parkanon ja Ylöjärven kesken. Aiemmin nykyisin Ylöjärveen kuulunut osa näyttäisi ainakin vanhan gt-karttakirjan mukaan kuuluneen Kuruun, joka sittemmin on liitetty Ylöjärveen.--Urjanhai (keskustelu) 1. lokakuuta 2016 kello 14.54 (EEST)

Järvi on kyllä osittain Kurun puolella (vanha kunta Kuru on Ylöjärveä). Mutta artikkelissa oli ongelmaa _Aurejärvi-kylän_ suhteen. --Aulis Eskola (keskustelu) 1. lokakuuta 2016 kello 14.58 (EEST)

Tuossa viitattu Järviwikihän ei ole kyläwiki, kylistä voi katsoa esim. Vanhat painetut kartat palvelusta ja Alastarolla Ylistarossa -kirjasta.--Urjanhai (keskustelu) 1. lokakuuta 2016 kello 15.01 (EEST)

Peruskartan 1959 mukaan sekä Kurussa että Parkanossa on ollut Aurejärvi-niminen maarekisterikylä. Näiden kylien alueella ovat nykyiset Itä-Aure ja Länsi-Aure. Paikallishistoriallisesta kirjallisuudesta tai maanmittauslähteistä (joista joitain on myös netissä) voisi yrittää tutkia kylien historiaa, so. onko esim. Aurejärven kylä kenties joskus jaettu Kurun ja Parkanon kesken.--Urjanhai (keskustelu) 1. lokakuuta 2016 kello 15.13 (EEST)

Tämän mukaan osa Aurejärven kylän taloista on vuonna 1925 siirretty "Ruoveden-Kurun" kunnasta Parkanon kuntaan. Täällä puhutaan Aurejärven kylän siirrosta em. taloja lukuunottamatta Ruoveden kunnasata Kurun kuntaan. Tämä taas tarkoittanee itse asiassa Kurun kunnan erottamista Ruovedestä itsenäiseksi kunnaksi (tämän voi taas tarkistaa hist. lähteistä). Tällainen kylänosan siirto näyttäisi siis tuottaneen Aurejärvi-nimisen maarekisterikylän kumpaankin kuntaan. Yleiskarttakirjassa 1920 koko kylä ja koko järvi on vielä Kurua.--Urjanhai (keskustelu) 1. lokakuuta 2016 kello 15.30 (EEST)

Aurejärvi-nimiset kylät ovat sitten erikseen. Parkanon puolella on kartapaikan mukaan Länsi-Aure, Kurun/Ylöjärven puolella Itä-Aure. MML:n vanhat painetut kartat -palvelu voisi kertoa maarekisterikylistä.--Urjanhai (keskustelu) 1. lokakuuta 2016 kello 15.01 (EEST)

Aurejärven kylä kuuluu nykyisin Parkanoon!

Kurun pitäjän pohjoisin kylä Aurejärwi sijaitsi samannimisen järven (Aurejärven) molemmin puolin. Vuonna 1856 Aurejärwi jaettiin kahteen kinkeripiiriin: itä- ja pohjoisosat Isoon-Aureeseen ja länsi- ja etelä-osat Wähään-Aureeseen. Kurun pitäjän Aurejärwen kylä hajosi 31.12.1925 asukkaiden toiveesta. Asiointimatkat lyhenivät. Wähä-Aureen länsiosa liitettiin Parkanoon ja kylän nimeksi tuli Aurejärvi (Parkano). Iso-Aure nimettiin Itä-Aureeksi ja Wähä-Aureen kaakkoisosa nimettiin Länsi-Aureeksi (Kuru).

Lyhyesti sanoen Aurejärven kylä kuuluu nykyisin Parkanoon. Itä-Aureen ja Länsi-Aureen kylät kuuluvat Ylöjärveen nykyisin Ylöjärveen, entiseen Kuruun.--Riitta66 (keskustelu) 12. maaliskuuta 2018 kello 21.16 (EET)