Taichung

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Taichung
(台中市)
Taichung montage.png
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Taichung City in Taiwan.svg

Koordinaatit: 24°9′0″N, 120°40′0″E

Valtio Taiwan

Taichung (yksinkertaistetut merkit: 臺中市 tai 台中市; perinteiset merkit: ; pinyin: Táizhōng Wade-Giles: T'ai-chung; Pe̍h-ōe-jī (POJ): Tâi-tiong), virallisesti Taichung City, on erityiskunta läntisessä Keski-Taiwanissa. Taichungissa on yli 2,7 miljoonaa asukasta, ja se on Taiwanin saaren kolmanneksi suurin kaupunki Taipein ja Kaohsiungin jälkeen. 25.12.2010 Taichungin piirikunta liitettiin yhteen Taichunin kaupungin kanssa, jolloin syntyi uusi erityiskunta.[1] Kaupungin motto on ”talous-, kulttuuri- ja kansainvälinen kaupunki”.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhainen historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erilaiset aboriginaaliryhmät asuttivat Taichungin alueen tasankoja muinaisuudessa. Näitä olivat atajalit, taokat, paporat, pazehit, honjat ja babuzat. Nämä olivat metsästystä ja keräilyä harjoittaneita ryhmiä, jotka myöhemmin alkoivat viljellä hirssiä ja taaroa.[2] 1600-luvulla paporat, babuzat, pazehit ja honjat muodostivat Middagin kuningaskunnan, joka käsitti läntisen osan tämän päivän Taichungista.

Lechengin temppeli, joka on rakennettu Qing-dynastian aikana
Chishan-portti, joka on rakennettu Qing-dynastian aikana

Qing-dynastian aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1682 Qing-dynastia taisteli Chengin suvun kanssa siitä, kuka hallitsisi läntistä Taiwania. Vuonna 1684 perustettiin Zhuluon ruhtinaskunta, joka käsitti Taiwanin saaresta kaksi kolmasosaa, sen kehittymättömimmät osat saaren keski- ja pohjoisosissa. Nykyinen Taichung katsoo saaneen alkunsa Dadunista (perinteinen: 大墩, pinyin: Dàdūn; Wade-Giles: Ta4-tun1; kirjaimellisesti ‘suuri kohouma’) vuonna 1705. Jotta Qing olisi saanut vankan otteen tästä alueesta, Lan Ting-chen perusti sinne vuonna 1721 varuskunnan paikkaan, jossa nykyään on Taichungin puisto.[3]

Alue ei kuitenkaan ollut rauhallinen. Nykyisen kaupungin pohjoispuolella Dajia-joen aluella aboriginaalit aloittivat kapinan vuonna 1731, kun kiinalaiset virkamiehet olivat saapuneet paikalla ja vaatineet näitä pakkotöihin. Kapina levisi etelään päin nykyisen Changhuan piirikunnan alueelle, ennen kuin Qing-dynastian sotilaat ajoivat kapinalliset vuorille.[4]

Vuonna 1786 alkoi toinen kapina Dalissa. Sitä johti Lin Shuang-wen (林爽文), ja se alkoi yrityksestä karkottaa manchuhallinto alueelta ja palauttaa sinne Ming-dynastian hallinto. Kun kapinalliset etenivät pohjoiseen, he ryhtyivät tappamaan ja ryöstämään siviilejä. Kapinalliset kärsivät lopulta tappion Qing-dynastialle ja sen liittolaisille, hakka-kiinalaisille, Quanzhoun fujianilaisille ja aboriginaaleille.[5]

Taiwanin maakunta julistautui itsenäiseksi vuonna 1887. Saaren keskellä ollut kaupunki oli tuolloin nimeltään Dadun, ja se määrättiin uudelleenperustetun Taiwanin prefektuurin pääkaupungiksi, joskin Taipei toimi väliaikaisena pääkaupunkina.[6] Qing-virkamies Liu Ming-chuan sai luvan valvoa alueen kehitystä, johon kuului mm. rautatien rakentaminen rannikolta kaupunkiin.[7] Loppujen lopuksi maakunnan pääkaupunki kuitenkin siirrettiin Taipeihin.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://taiwanjournal.nat.gov.tw/ct.asp?xitem=53774&ctnode=413&mp=9
  2. From Aboriginal Homeland to Modern City: A Look at Taichung's Rich History Viitattu 2014-11-30.
  3. Roy 2003, s. 27.
  4. Roy 2003, s. 22.
  5. Gardella 1999, s. 164
  6. Davidson 1903, s. 245: ”…hallinto (joka oli aiemmin sijainnut Taiwan-fu’n vanhassa kaupungissa etelässä, joka oi palvellut sekä hollantilaisten, Koxingan ja kiinalaisten pääkaupunkina), siirrettiin nyt tilapäisesti uuteen kaupunkiin eli Taipeihin, jota oli tuolloin hiljattain alettu rakentaa. … Tässä yhteydessä on huomautettava, että hallinnon tarkoituksena oli rakentaa uusi pääkaupunki Changhuan lähelle saaren keskiosiin. Uuden kaupungin asemakaava piirrettiin ja virkamiehille alettiin rakentaa toimitiloja. Uuden kaupungin nimeksi tuli Taiwan-fu, eli Taiwanin pääkaupunki, ja sinne tuli myös Taiwanin prefektuurin hallinto.”
  7. Davidson 1903, s. 247–8: ”Jotta kuvernööri Liu olisi saanut keisarillisen hyväksynnän hankkeelleen, hän esitti esimiehilleen, että jos pääkaupunki siirrettäisiin sisämaahan, kuten he olivat suositelleet, olisi teiden puutteen takia tarpeellista rakentaa rautatie jostain rannikon satamasta pääkaupunkiin, mieluiten pohjoisen Keelungista. Tätä ajatusta vastustettiin aluksi Pekingissä, mutta loppujen lopuksi lupa saatiin.”

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • James W. Davidson: ”Chapter XVII: Progressive Formosa: A Province of China. 1886–1894”, The Island of Formosa, Past and Present: history, people, resources, and commercial prospects: tea, camphor, sugar, gold, coal, sulphur, economical plants, and other productions. London and New York: Macmillan, 1903. Teoksen verkkoversio.
  • Robert Gardella: ”From Treaty Ports to Provincial Status, 1860–1894”, Taiwan: A New History. New York: M.E. Sharpe, 1999. ISBN 9781563248160.
  • in Rubinstein, Murry A.: . 
  • Denny Roy: Taiwan: A Political History. Cornell University Press, 2003. ISBN 9780801488054.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Aasian maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.