Tšatkalvuoret
Tšatkalvuoret tai Chatqolvuoret (kirg. Чаткал кырка тоосу, Tšatkal kyrka toosu,[1] uzb. Chatqol tizmasi,[2] ven. Чатка́льский хребе́т, Tšatkalski hrebet[3]) ovat läntiseen Tienšaniin kuuluva vuorijono Kirgisiassa ja Uzbekistanissa. Ne erottavat Ferganan ja Tšatkaljoen laaksot toisistaan.[2]
Lounais-koillissuuntaisen vuorijonon pituus on 220 kilometriä. Se alkaa lounaassa Chirchiqjoen laaksosta ja päättyy koillisessa Terekbelin solaan, joka erottaa sen Talas Alatoosu -vuorista. Vuorten keskikorkeus on 3 000–3 500 ja korkein kohta 4 503 metriä merenpinnasta.[2]
Tšatkalvuoret koostuvat etupäässä paleotsooisen kauden liuskeesta, kalkkikivestä, graniitista, granodioriitista ja porfyyrista. Pohjoisrinteet ovat jyrkät ja etelärinteet loivat. Rinteillä kasvaa kastanjoita, kuusia, katajia, manteli- ja pähkinäpuita. 3 000 metrin korkeudessa on subalpiinisia ja alppiniittyjä. Eläinkuntaan kuuluvat villisika, mäyrä ja hirvi, korkeammissa osissa kauris, lumileopardi, ilves, susi, karhu ja kettu. Alueella sijaitsevat Sary-Tšelekin biosfäärialue ja Ugom–Chatqolin kansallispuisto.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kyrgyz Sovet Entsiklopedijasy, tom 6, s. 366. Frunze: Kyrgyz Sovet Entsiklopedijasynyn bašky redaktsijasy, 1980.
- ↑ a b c d Oʻzbekiston milliy enciklopediyasi, 9-zhild, s. 578–579. Toshkent: Oʻzbekiston milliy enciklopediyasi, 2005. ISBN 5-89890-082-9.
- ↑ Bolšaja sovetskaja entsiklopedija, tom 29, s. 40. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1978.