Täpläariomma
| Täpläariomma | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Neopterygii |
| Lahko: | Scombriformes |
| Heimo: | Ariommat Ariommatidae |
| Suku: | Ariomma |
| Laji: | regulus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Ariomma regulus |
|
| Katso myös | |
Täpläariomma (Ariomma regulus) on ariommiin kuuluva kalalaji. Sitä tavataan Atlantin länsiosista.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Täpläariomma voi kasvaa suurimmillaan 23–25 cm pitkäksi ja tyypillinen pituus on noin 18 cm. Ruumiinrakenteeltaan laji on soikea, tylppäkuonoinen ja litteähkö. Täpläariomman silmät ovat suuret. Kalalla on kaksi selkäevää, joista etumainen on piikikäs. Pyrstöevä on voimakkaasti haarautunut ja ohuessa pyrstönvarressa on kaksi kölievää. Väriltään täpläariomma on harmaa tai ruskehtavanharmaa mustin pilkuin. Nuorilla kaloilla pilkut muodostavat pystyraitoja.[2][3][4][5][6]
Levinneisyys ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Täpläariomma elää New Jerseystä Meksikoon, Puerto Ricon ja Neitsytsaarten ympäristössä ja Panamasta Guyanaan. Lajia tavataan alle 500 metrin syvyydestä läheltä muta- tai hiekkapohjaa. Nuoret yksilöt liikkuvat lähempänä pintaa usein meduusojen tai hylkytavaran seassa. Täpläariomman ravintoa ovat äyriäiset kuten katkaravut. Kalan kutuaika on myöhäistalvi ja alkukevät.[1][2][3][4][6]
Täpläariomma on hyvä ruokakala.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Dooley, J., Collette, B., Aiken, K.A., Oxenford, H., Marechal, J., Pina Amargos, F., Robertson, R., Kishore, R. & Singh-Renton, S.: Ariomma regulus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-1. 2015. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 23.8.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c Ariomma regulus (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 12.9.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Valerie A. Kells, Kent Carpenter: A Field Guide to Coastal Fishes: From Maine to Texas, s. 390. JHU Press, 2011. ISBN 978-0-8018-9838-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 23.8.2021). (englanniksi)
- ↑ a b Carleton Ray, C. Richard Robins: A Field Guide to Atlantic Coast Fishes, s. 268. Houghton Mifflin Harcourt, 1986. ISBN 978-0-395-31852-1. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 23.8.2021). (englanniksi)
- ↑ Kent E. Carpenter: The Living Marine Resources of the Western Central Atlantic, s. 1877. FAO, 2002. ISBN 92-5-104827-4. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 23.8.2021). (englanniksi)
- ↑ a b Species: Ariomma regulus, Spotted driftfish Shorefishes of the Greater Caribbean online information system. Smithsonian Tropical Research Institute. Viitattu 23.8.2021. (englanniksi)
|