Synnynnäinen laktaasinpuutos

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Synnynnäinen laktaasinpuutos (engl. Congenital lactase deficiency, CLD) on resessiivisesti periytyvä, suomalaiseen tautiperintöön kuuluva geneettinen sairaus, joka johtuu laktaasientsyymin puutteesta ja aiheuttaa ensisijaisesti ruuansulatuskanavan oireita.[1] [2]

Maitosokeria hajottava laktaasientsyymi eli laktaasifloritsiinihydrolaasi puuttuu tautia sairastavan ohutsuolen limakalvon epiteelisoluista.[3] Näin ollen laktoosi ei pilkkoudu ruuansulatuskanavassa. Laktoosin hajoamattomuus johtaa ruuansulatuskanavan oireiluun, minkä vuoksi lasta ei voida ruokkia rintamaidolla.[1]

Synnynnäistä laktaasinpuutosta ei pidä sekoittaa primaariseen tai sekundaariseen laktoosi-intoleranssiin. Synnynnäinen laktaasinpuutos ilmenee välittömästi syntymän jälkeen.[1] Vaikka primaarisen laktoosi-intoleranssin ilmeneminen on myös yksilön genomista riippuvaista, laktaasin tuoton aktiivisuus laskee vasta, kun pääasiallinen ravinnonlähde ei ole enää äidinmaito. Primaarista laktoosi-intoleranssia ilmenee ympäri maailmaa, ja oireiden alkaminen eli laktaasintuotannon hiipumisen ajankohta vaihtelee kansalaisuuksittain. Sekundaarinen laktoosi-intoleranssi taas ei ole geeneistä johtuvaa, vaan sen taustalla on usein jokin toinen sairaus tai tila, kuten Crohnin tauti, ja laktaasintuotanto voi palautua normaaliksi, kun hoidetaan taustavaikuttajana toimivaa sairautta.[4]

Synnynnäisen laktaasinpuutoksen taustalla on mutaatio laktaasigeenin geneettisessä koodissa, tarkemmin autosomin geenivirhe kromosomi 2 pitkässä varressa kohdassa q21.[3] Autosomissa sijaitseminen tarkoittaa taudin kannalta sitä, että se ei ole sidonnainen henkilön sukupuoleen. [5] Tauti on resessiivisesti periytyvä, eli lapsen tulee saada geenivirhe molemmilta vanhemmiltaan, jotta sairaus ilmenee.[2] Sen kannalta synnynnäinen laktaasinpuutos on ns. ”tavallinen” suomalaisen tautiperinnön sairaus.[6]

Ihmisellä on jokaista geeniä kaksi kappaletta, ja peittyvästi periytyvään sairauteen sairastuu vain, jos kyseisissä geeneissä on molemmissa haitallinen mutaatio. Juuri tämän periytymismallin takia tauti on harvinainen, koska sairastumiseen ei riitä vain yksi viallinen geeni, vaan sellainen on perittävä molemmilta vanhemmilta. Vastaavasti taudin leviäminen suvussa voi pysähtyä, jos sairautta kantavien vanhempien lapsi perii kaksi tervettä geeniä.[5] Synnynnäisen laktaasinpuutoksen suhteen on kuitenkin mahdollista, että lapsi perii eri mutaatiotyypin kummaltakin vanhemmaltaan, mikä johtaa myös sairastumiseen.[2]

Synnynnäisen laktaasinpuutoksen voi aiheuttaa useampi erilainen mutaatio LCT (eli laktaasi) -geenin proteiinia koodaavalla alueella.[2] Suomessa taudin aiheuttavia alleeleja on löydetty seitsemän erilaista, Suomen rajojen ulkopuolelta lisäksi muutama, muun muassa Italiasta. Suomessa yksi näistä mutaatioista on valtamutaatio, eli sama mutaatio löytyy 95 prosentilla sairastuneista. [1] Valtamutaatio c.4170T>A, p.(Tyr1390Ter) on paikannettu eksoniin 9, ja sen seurauksena tyrosiini muuttuu lopetuskodoniksi aminohapon numero 1390 kohdalla, ja näin ollen laktaasiproteiinin synteesi päättyy liian aikaisin. [7] [1]

Suomalaisen valtamutaation lisäksi löydetyt muut mutaatiotyypit toimivat geneettisesti joko samalla tavalla, eli lopetuskodonin aikaistumisen vuoksi proteiinia ei koodata loppuun asti. Osa taas vaikuttaa proteiinin aminohappoihin, jolloin proteiini laskostuu viallisesti. Mutaation tyypillä ei kuitenkaan ole vaikutusta taudin oireenkuvaan tai vakavuuteen, vaan seuraukset ovat aina samat.[1]

Tauti ilmenee lapsella yleensä jo ensimmäisen aterian jälkeen vaikeana vetisenä ripulina.[3] Tästä ei seuraa yleensä kuitenkaan esimerkiksi oksentelua tai ruokahaluttomuutta.[2] Lapsi saattaa syödä hyvin ja hyvällä ruokahalulla, mutta ravinnon heikosta imeytymisestä johtuen vastasyntyneen paino ei lähde nousemaan vaan yleensä laskee.[1] Myös nestehukka on usein seurauksena jatkuvasta ripuloinnista.[2]

Sairaus diagnosoidaan pääsääntöisesti silloin, kun potilas on noin muutaman päivän ikäinen. Aikaisemmin diagnoosi on perustunut kliinisiin oireisiin.[8] Synnynnäistä laktaasinpuutosta epäiltäessä voidaan tutkia vastasyntyneen ulosteen koostumusta. Tutkimuksessa havaitaan, että uloste poikkeaa normaalista korkealla sokeripitoisuudella ja matalalla pH:lla.[1] Nykyisin laktaasigeenin valtamutaatio voidaan tutkia verinäytteestä, jotka Suomessa analysoidaan genetiikan laboratorioissa.[7]

Tautiin ei ole mitään muuta hoitoa kuin täysin laktoositon ruokavalio. Oireet jäävät yleensä nopeasti pois ruokavalion muuttuessa.[3] Soijaa maidon korvikkeena ei kuitenkaan välttämättä suositella vasta kuin vähän vanhemmille vauvoille asidoosiriskin vuoksi. Laktoositon maidon korvike on parempi ratkaisu hoidon kannalta.[1]

Hoitamattomana tauti on kohtalokas vauvalle.[2] Taudin hoitamatta jättäminen voi johtaa aliravitsemukseen, kuivumiseen ja siten asidoosiin ja lapsen normaalin kehityksen häiriintymiseen energiametabolian häiriintyessä.[3][1]

Epidemiologia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisyys Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2000 geenimutaation ilmaantuvuudeksi oli arvioitu koko Suomessa on noin 1:50 000, mikä tarkoittaa sitä, että yhdessä vuodessa syntyy noin yksi geenimutaation omaava lapsi.[3] Vuoden 2009 arvio on ollut 1:60 000, joka on tehty kliinisesti löydettyjen tautitapausten perusteella. Pitää kuitenkin ottaa huomioon, että näissä arvioissa ovat mukana kaikki geenimutaation omaavat, eivät pelkästään tautia sairastavat lapset. Johtuen taudin resessiivisestä periytymisestä tautia sairastavien lasten määrä on pieni verrattuna kantajien määrään. Vuoteen 2009 mennessä Suomessa oli diagnosoitu synnynnäinen laktaasinpuutos yhteensä 43 lapsella.[8] Valtamutaatiota esiintyy Suomessa eniten Savon ja Oulun lähettyvillä.[1] Oulussa ilmaantuvuus on noin 1:7 000.[3] Valtamutaation suurin kantajataajuus on Nilsiässä, jossa luku on 1:35.[8]

Yleisyys muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääosa tapauksista on todettu Suomessa, mutta sairautta on löydetty myös muualta maailmalta.[2] Vuonna 2015 tehtiin Keski-Euroopan ensimmäinen geneettiseen testaukseen perustuva diagnoosi Saksassa.[9] Vuonna 2012 todettiin Japanissa geneettisellä testauksella tapaus, jossa lapsi oli perinyt molemmilta vanhemmiltaan erilaiset LCT-geenin normaalia toimintaa haittaavat mutaatiot.[10]

Ensimmäinen virallinen taudinkuvaus tehtiin vuonna 1959, ja ensimmäinen suomalainen julkaisu aiheesta tehtiin vuonna 1966 Kari Launiainen ym. toimesta.[3] Suomessa tauti todettiin ensimmäisen kerran vuonna 1966, ja tautiperinnön kriteerit se täytti vuonna 1983.[1] Vuonna 2015 tehtiin Keski-Euroopan ensimmäinen geneettiseen testaukseen perustuva diagnoosi Saksassa.[9]

  1. a b c d e f g h i j k l Torniainen, S., Savilahti, E., & Järvelä, I. (2009). Synnynnäinen laktaasinpuute-arvioitua yleisempi sairaus?:[katsaus]. Duodecim, 125(7), 766-770. https://www.duodecimlehti.fi/duo97968
  2. a b c d e f g h Wanes, D., Husein, D. M., & Naim, H. Y. (2019). Congenital Lactase Deficiency: Mutations, Functional and Biochemical Implications, and Future Perspectives. Nutrients, 11(2), 461. https://doi.org/10.3390/nu11020461
  3. a b c d e f g h Norio R. (2000). Suomineidon geenit: Tautiperinnön takana juurillemme johtamassa (s.292-293)
  4. Di Costanzo M., & Berni Canani R. (2018). Lactose Intolerance: Common Misunderstandings. https://www.karger.com/Article/Fulltext/493669
  5. a b Kokkonen, S., Nowak, A., Veistola, S. & Vilkki, J. (2009). Lukion biologia: [2], Solu ja perinnöllisyys. Helsinki: Otava.
  6. Kokkonen, S., Nowak, A., Veistola, S., Vilkki, J. & Vilkki, J. (2011). Lukion biologia: [5], Bioteknologia. Helsinki: Otava.
  7. a b HUSLAB (2020) Synnynnäinen laktaasinpuutos, laktaasigeenin valtamutaation tutkimus verestä, Helsingin yliopistollinen sairaala [luettu 10.11.2020] https://huslab.fi/ohjekirja/20118.html
  8. a b c Torniainen, S., Freddara, R., Routi, T., Gijsbers, C., Catassi, C., Höglund, P., Savilahti, E., & Järvelä, I. (2009). Four novel mutations in the lactase gene (LCT) underlying congenital lactase deficiency (CLD). BMC gastroenterology, 9, 8. https://doi.org/10.1186/1471-230X-9-8
  9. a b Fazeli, W., Kaczmarek, S., Kirschstein, M. ym. A novel mutation within the lactase gene (LCT): the first report of congenital lactase deficiency diagnosed in Central Europe. BMC Gastroenterol 15, 90 (2015). https://doi.org/10.1186/s12876-015-0316-0
  10. Uchida N, Sakamoto O, Irie M, Abukawa D, Takeyama J, Kure S, Tsuchiya S. Two novel mutations in the lactase gene in a Japanese infant with congenital lactase deficiency. Tohoku J Exp Med. 2012 May;227(1):69-72. https://doi.org/10.1620/tjem.227.69