Synnöve von Hausen-Saubert
Synnöve von Hausen-Saubert, vuoteen 1936 von Hausen (20. tammikuuta 1900 Rooma – 15. lokakuuta 1987 Kööpenhamina) oli Suomen ensimmäinen naispuolinen maatalous- ja metsätieteiden tohtori, joka toimi A. I. Virtasen assistenttina ja mikrobiologian tutkijana.[1]
Von Hausenin isä oli taiteilija Paul Bernhard Werner von Hausen Mukkulan kartanon omistajasuvusta, äiti Eugenie Bretteville Magelsen ja puoliso vuodesta 1937 maataloustieteiden tohtori Gaston Paul Saubert (s. 1908, k. ennen 1946). Hän vietti varhaislapsuutensa Italiassa ja Ranskassa, mutta perhe muutti Kauniaisiin tyttären tultua kouluikään. Jo ennen ylioppilastutkinnon suorittamista von Hausen opiskeli maatalousalaa Norjassa ja kirjoittautui myöhemmin Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan. Valmistuttuaan hän olisi halunnut tilanhoitajaksi, mutta kun sellaista paikkaa ei naispuoliselle agronomille löytynyt, hänestä tuli A. I. Virtasen assistentti Valion laboratorioon. Hän paneutui siellä hernekasvien typensidonnan ja bakteeriflooran kysymyksiin ja väitteli 1936 ensimmäisenä naisena Suomessa maatalous- ja metsätieteiden tohtoriksi C-vitamiinin vaikutuksesta kasvien korkeuskasvuun. Seuraavana vuonna hän muutti aviomiehensä luokse Pohjois-Sumatralle Medanin tutkimusasemalle. Japanilaisten vallattua Alankomaiden Itä-Intian 1942 von Hausen-Saubert internoitiin muiden eurooppalaisten kanssa keskitysleirille. Sodan aikana hänen miehensä menehtyi vankialuksella. Yli kolmen vuoden vankeudesta vapauduttuaan von Hausen-Saubert palasi Suomeen ja entiseen työpaikkaansa. Saatuaan 1953 apurahan Pretorian yliopistoon hän siirtyi Etelä-Afrikkaan, jossa hän toimi maatalousministeriön tutkijana aina eläköitymiseensä saakka. Suomeen von Hausen-Saubert palasi 1967, mutta asui viimeiset vuotensa Kööpenhaminassa.[1]
Keskitysleirikokemuksistaan von Hausen-Saubert julkaisi teoksen Fånge i paradiset (Schildt, Helsinki, 1971).
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Mäkinen, Riitta: ”Synnöve von Hausen-Saubert”, Suomen kansallisbiografia, osa 3, s. 612. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-444-4. Teoksen verkkoversio.
|
