Suomi Tyres

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi Tyres on suomalainen polkupyörän renkaiden tuotemerkki, jonka omistaja ja valmistaja on lieksalainen DMACK Nordic Oy.[1][2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaisten polkupyörän renkaiden valmistuksen pitkä ja vivahteikas historia alkoi Suomen Gummitehtaalla (myöh. Suomen Kumitehdas Oy) Nokialla vuonna 1925.[3]

Vuonna 1967 Nokia Osakeyhtiö, Suomen Kumitehdas ja Suomen Kaapelitehdas yhdistyivät ja näistä muodostettiin Oy Nokia Ab.[4]

Nokian kumiteollisuus keskitti polkupyörän renkaiden ja niiden sisäkumien valmistuksen Lieksan Teollisuuskylään vuonna 1974.[5]

1980-luvun lopulla Oy Nokia Ab:n keskityttyä yhä enemmän tietoliikennetekniikkaan, kumiteollisuudessa aloitettiin saneerausohjelma, jonka seurauksena eri tuotantoyksiköistä muodostettiin joukko erillisiä kumialan yrityksiä. Näin syntyivät mm. Nokian Renkaat vuonna 1988, Teknikum Oy vuonna 1989[6] ja Nokian Jalkineet vuonna 1990.

Vuosituhannen vaihteessa Nokian Renkaat oli yksi viidestä polkupyöränrenkaiden valmistajasta Euroopassa ja ainoa lajissaan Pohjoismaissa.[7]Tuotevalikoimassa oli parhaimmillaan 250 tuotetta vakio-, retki-, maasto- ja kilpapyöriin.[8] Erikoisalana olivat alamäkirenkaat ja nastalliset talvirenkaat joiden valmistajana Nokian Renkaat oli maailman suurin toimija.[9] Kaikki tuotteet valmistettiin Lieksan tehtaalla joka toimi kolmessa vuorossa 340 päivää vuodessa.[7] Myynnistä noin kolmannes oli ensiasennusmyyntiä eurooppalaisille polkupyörien valmistajille. Päämarkkina-alueita olivat Pohjoismaat, Keski-Eurooppa ja Pohjois-Amerikka.[7] Vuonna 1999 viennin osuus tuotealueen myynnistä oli lähes 70%.[8]

Nokian Renkaat päätyi valitsemaan strategiakseen erikoistumisen korkealaatuisiin polkupyöränrenkaisiin ja kapeisiin erikoistuotesegmentteihin. Näin pyrittiin välttämään suoraa kilpailua Kaukoidästä Euroopan markkinoille tuotujen halpojen renkaiden kanssa.[7] Polkupyörien kehitys ja uudistuminen oli nopeaa ja renkaiden tuotekehityksessä hyödynnettiin yhteistyötä polkupyöräteollisuuden kanssa.[7] Nokian Renkaat valmisti myös maakohtaisesti räätälöityjä tuotteita markkinoille joiden pyöräilykulttuurin katsottiin sitä vaativan. Tästä työstä esimerkkinä olivat Hollannin markkinoille kehitetyt heijastinnauhalla varustetut ja pistosuojatut renkaat, joiden pintaprofiili oli suunniteltu Hollannin laatoilla päällystettyjä pyöräteitä varten.[7]

Vuonna 1998 Nokian polkupyöränrenkaiden myynti oli 45 miljoonaa markkaa ja laskua edellisvuoden tulokseen nähden kirjattiin 1.6%. Polkupyöränrenkaissa käynnistettiin toimenpiteet tuotevalikoiman selkiyttämiseksi ja tehostustoimet laadun ja tuottavuuden parantamiseksi. Lieksan tehtaassa valmistettiin 1.7 miljoonaa ulkorengasta ja 1.5 miljoonaa sisärengasta.[7]

Vuonna 1999 Lieksan tehtaalla toteutettiin toiminnanohjausprojekti, jonka tuloksena tilausohjautuvan valmistuksen osuus tehtaan tuotannosta kasvoi ja valmistevaraston tasoa pystyttiin alentamaan. Polkupyöränrenkaiden tuotevalikoima uudistui voimakkaasti. Tuotekehityksen painopistealueita olivat maastoajorenkaat, nastarenkaat sekä uusi tuoteperhe Keski-Euroopan retkipyörämarkkinoille. Uusien tuotteiden osuus tuotealueen myynnistä oli lähes kolmannes eli 28%.[8]

Vuosituhannen vaihteen polkupyöränrengasuutuuksia olivat vuonna 1998 kehitetty Pohjois-Amerikassa suurta suosiota saanut alamäkirengas Gazzaloddi, sekä yleismaastopyörän rengas Gazzut,[7] vuonna 1999 Downhill-ajoon lanseerattu Freddie’s Revenz 336[8] ja Nokian NBX 2.1[9] joista vm. nousi vuoden 2002 loppuun mennessä yhtiön myydyimmäksi maastorenkaaksi. Renkaan suosiota siivittivät alan kansainvälisten lehtien testivoitot joissa rengasta luonnehdittiin ”lähes täydelliseksi”.[10] Maastoajoon suunniteltujen renkaiden päämarkkina-alueet olivat Pohjois-Amerikka ja Keski-Eurooppa. Lehdistössä Nokian Renkaat arvioitiin alamäkirenkaissa tuoteryhmän johtavaksi rengastoimittajaksi.[9]

Vuonna 2000 Nokian Renkailla valmistettiin 1.2 miljoonaa polkupyörän ulkorengasta ja 1.1 miljoonaa sisärengasta. Vuoden lopussa Nokian Unitube[11]sisärenkaiden tuotantolinja Lieksan tehtaalta myytiin tšekkiläiselle Rubena-yhtymälle,[12] joka toimi jatkossa Nokian Renkaiden (ja myöhemmin vuoteen 2007 Suomen Rengastehtaan) sopimusvalmistajana.[13][14]

Vuonna 2002 jo viidettä vuotta jatkunut liikevaihdon lasku[13] onnistuttiin taittamamaan ja sitä syntyi 5.5 miljoonaa euroa eli 4.8% enemmän kuin edellisvuonna, vaikka polkupyöränrenkaiden kokonaismarkkinat laskivat edelleen noin 10% edellisvuodesta. Pitkään jatkuneet panostukset tuotteiden ja jakelutien kehittämiseen sekä tuotannon tehostamiseen olivat tuottaneet viimein tulosta. Myynti painottui volyymirenkaisiin jotka myytiin sekä ensiasennukseen että jälkimarkkinoille. Lieksan tehdas valmisti 830 000 ulkorengasta. [9]

Vuoden 2003 myyntiohjelmassa oli aikakauden uutuuksien lisäksi paljon perinteisiä vakiomalleja kuten ensiasennusrenkaina polkupyöräteollisuudessa käytetyt Sydney kesärenkaat tai osin jo 1980-luvulla julkaistut Hakkapeliitta talvirenkaat.[15]

Vuonna 2004 Nokian Renkaat myi polkupyöränrenkaiden liiketoiminnan Suomen Rengastehdas Oy:lle 3.6 miljoonan euron kauppahinnalla. Yksikön palveluksessa olleet 59 henkilöä siirtyivät 1.12.2004 alkaen uudelle omistajalle vanhoina työntekijöinä. [16]

Maaliskuussa 2005 Suomi Tyres rekisteröitiin Suomen Rengastehdas Oy:n aputoiminimeksi.[17] Suomen Rengastehdas valmisti ja markkinoi polkupyörän renkaita Nokian merkillä ainakin vuoteen 2007 kunnes tuotemerkiksi vaihtui Suomi Tyres.[18]

Syksyn 2008 markkinoille julkaistiin uudentyyppinen Rollspeed W kitkarengas ympärivuotiseen retkipyöräilyyn, sen menestys jäi kuitenkin vähäiseksi ja mallin valmistuksesta myöhemmin luovuttiin.[19][20]

Vuonna 2019 Aino ja Reino kotikenkiä Lieksassa valmistanut PK Kappi Oy ajautui konkurssiin. Konkurssi vaikutti emoyhtiö Suomen Kumitehdas Oy:n[21] kautta myös tytäryhtiö Suomen Rengastehtaaseen, joka asetettiin konkurssiin 20. toukokuuta 2019.[22]

Syyskuussa vuonna 2019 kaksi lieksalaista yrittäjää ostivat Suomen Rengastehtaan konkurssipesän ja käynnistivät uudelleen polkupyörän renkaiden tuotannon ja uusi yhtiö Lieksa Tyres Oy perustettiin.[23][24] Se joutui kuitenkin jo muutaman toimintavuoden kuluttua jättämään konkurssihakemuksen nopeasti nousseiden energia- ja materiaalikustannusten vuoksi 18. huhtikuuta 2023.[25]

Marraskuussa 2023 englantilainen rallirenkaiden valmistaja DMACK ilmoitti ostaneensa Lieksa Tyres Oy:n konkurssipesän ja Suomi Tyres tuotemerkin.[26] Uusi omistaja DMACK Nordic Oy kertoi sijoittavansa uusiin tuotantolinjoihin ja tuotekehitykseen.[27] Rengasvalmistus Kerantien tehtaalla Lieksassa alkoi uudelleen kevättalvella 2024.[28]

Valmistus ja markkinointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi Tyres polkupyörän renkaita on valmistettu ja markkinoitu kahdessa pääkategoriassa; talvirenkaita ja kesärenkaita. Lisäksi tuotannossa on ollut renkaita pyörätuoleihin, mopedeihin ja ravikärryihin.[29]

Talvirenkaissa käytetään erityisesti pohjoisen ankariin ja kylmiin olosuhteisiin Suomessa kehitettyjä kumilaatuja ja kotimaisia teräs- tai kovametallinastoja. Kaikki renkaat valmistetaan myrkyttömistä ja ympäristöystävällisistä kumilaaduista,[30] joihin siirtyminen alkoi jo Nokian Renkailla vuonna 2000.[31] Kumimateriaalin Suomi Tyres renkaisiin toimittaa ja valmistaa Teknikum Oy.[32] Tunnustukseksi tuotteiden korkeasta kotimaisuusasteesta niille on myönnetty Avainlippu-merkki.[33]

Vuosien 2020-2022 uutuuksina tuotannossa olivat Piikkisika ja Routa sarjojen talvirenkaat, sekä Lieksa ja Koli sarjojen kesärenkaat, joista Routa ja Koli renkaita valmistettiin myös sähköpyörissä käytettäviksi. Piikkisika renkaissa nastoja on jopa ennennäkemättömät 408 kpl.[34]

Tuotannossa on ollut myös alkujaan Oy Nokia Ab kumiteollisuuden ja sen seuraajien suunnittelemia klassikkorenkaita. Talvirenkaissa klassikkoja edustavat A10, Kide W106, Hile W240, ja WXC (aiemmilta nimiltään Hakkapeliitta A10, Hakkapeliitta W106, Hakkapeliitta W240 ja Hakka WXC300) sekä Mount & Ground W160.[35] Kesärenkaiden klassikkoja ovat olleet SL-35 (alkujaan Nokia SL-35), Mount & City, Pacer S, Rollspeed TS ja Ultra Tour 2.[36]

Talvirenkaita ISO / ETRTO koossa 54-584 on markkinoitu käytettäviksi kotimaisissa klassikkopyörissä kuten Helkaman valmistamissa Ainossa, Oivassa ja Jääkärissä.[37]

Maaliskuussa 2024 DMACK Nordic Oy ilmoitti erikoistuneensa polkupyörän talvirenkaisiin.[28]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. DMACK Nordic Oy Dun & Bradstreet. Viitattu 24. marraskuuta 2023 (englanniksi).
  2. A new chapter for Suomi Tyres begins now 8. marraskuuta 2023. Suomi Tyres. Viitattu 24. marraskuuta 2023 (englanniksi).
  3. Perustietoja historiasta Nokian Renkaat. Viitattu 24. marraskuuta 2023.
  4. Historia lyhyesti Nokia Oyj. Arkistoitu 17. joulukuuta 2008. Viitattu 24. marraskuuta 2023.
  5. Yritysesittely: Historia Nokian Renkaat. Arkistoitu 3. kesäkuuta 2002. Viitattu 24. marraskuuta 2023.
  6. Know-how since 1898 Teknikum Group. Viitattu 24. marraskuuta 2023 (englanniksi).
  7. a b c d e f g h Nokian Renkaat vuosikertomus 1998 (PDF) Nokian Renkaat. Arkistoitu 31. maaliskuuta 2006. Viitattu 27. maaliskuuta 2024.
  8. a b c d Nokian Renkaat vuosikertomus 1999 (PDF) Nokian Renkaat. Arkistoitu 31. maaliskuuta 2006. Viitattu 27. maaliskuuta 2024.
  9. a b c d Nokian Renkaat vuosikertomus 2002 (PDF) Nokian Renkaat. Arkistoitu 31. maaliskuuta 2006. Viitattu 27. maaliskuuta 2024.
  10. Product reviews Nokian Tyres. Arkistoitu 3. joulukuuta 2002. Viitattu 28. maaliskuuta 2024 (englanniksi).
  11. Nokian Unitube Nokian Tyres. Arkistoitu 3. elokuuta 2003. Viitattu 24. marraskuuta 2023 (englanniksi).
  12. Rubena Tyres Rubena s.r.o. Viitattu 27. maaliskuuta 2024 (englanniksi).
  13. a b Nokian Renkaat vuosikertomus 2000 (PDF) Nokian Renkaat. Arkistoitu 15. Elokuuta 2001. Viitattu 24. marraskuuta 2023.
  14. Muutoksia sisärengastoimituksissa Suomi Tyres. Arkistoitu 29. tammikuuta 2008. Viitattu 27. maaliskuuta 2024.
  15. Nokian polkupyöränrenkaat katalogi 2003 (PDF) Nokian Renkaat. Arkistoitu 20. heinäkuuta 2004. Viitattu 27. maaliskuuta 2024.
  16. Nokian polkupyöränrenkaat-liiketoiminnan kauppa vahvistettu Nokian Renkaat. Viitattu 24. marraskuuta 2023.
  17. Suomen Rengastehdas Oy - Yritys- ja taloustiedot Kauppalehti. Viitattu 26. marraskuuta 2023.
  18. Suomen Rengastehdas, Nokian - Deserve Them Suomi Tyres Ltd. Arkistoitu 23. heinäkuuta 2007. Viitattu 24. marraskuuta 2023 (englanniksi).
  19. Touring tyres Suomi Tyres Ltd.. Arkistoitu 27. elokuuta 2008. Viitattu 27. maaliskuuta 2024 (englanniksi).
  20. Rollspeed W Suomi Tyres Ltd.. Arkistoitu 7. huhtikuuta 2014. Viitattu 27. maaliskuuta 2024 (englanniksi).
  21. Suomen Kumitehdas Suomen Kumitehdas Oy. Arkistoitu 26. tammikuuta 2007. Viitattu 24. marraskuuta 2023.
  22. Suomen Rengastehdas konkurssissa 29. toukokuuta 2019. Lieksan Lehti. Viitattu 24. marraskuuta 2023.
  23. Lieksassa harvinaista erikoisosaamista maailmantasolla lieksa.fi. Viitattu 24. marraskuuta 2023.
  24. Polkupyörän nastarenkaiden tuotanto käynnistyy taas Suomessa - talvipyöräilyn suosio on elvyttämässä Lieksan perinteisen rengastehtaan 24. syyskuuta 2019. Yle uutiset. Viitattu 24. marraskuuta 2023.
  25. Lieksa Tyres konkurssissa 18. huhtikuuta 2019. Yle uutiset. Viitattu 24. marraskuuta 2023.
  26. Lieksan rengastehtaalle jatkaja Englannista - "Odotamme suurella innolla seuraavaa lukua" 8. marraskuuta 2023. Lieksan Lehti. Viitattu 24. marraskuuta 2023.
  27. Polkupyörän renkaiden valmistus jatkuu Lieksassa - ralliautojen renkaista tunnettu yritys haluaa käynnistää tuotannon jo ensi vuonna 8. marraskuuta 2023. Yle uutiset. Viitattu 24. marraskuuta 2023.
  28. a b Lieksa voitti Italian - Pyörät pyörivät jälleen rengastehtaalla 14. maaliskuuta 2024. Lieksan Lehti. Viitattu 25. maaliskuuta 2024.
  29. Tuotteet Suomi Tyres. Arkistoitu 29. marraskuuta 2022. Viitattu 24. marraskuuta 2023.
  30. Suomi Tyres renkaat tehdään myrkyttömästä non-toxic kumiseoksesta Suomi Tyres. Arkistoitu 3. lokakuuta 2022. Viitattu 24. marraskuuta 2023.
  31. HA-oil free rubber compounds Suomi Tyres. Arkistoitu 31. maaliskuuta 2005. Viitattu 24. marraskuuta 2023 (englanniksi).
  32. Suomi Tyres polkupyörän talvirenkaan kumilaatu on suunniteltu kestämään nastat ja niillä ajon 29. marraskuuta 2022. Teknikum-yhtiöt. Viitattu 24. marraskuuta 2023.
  33. Made in Finland! Suomi Tyres. Arkistoitu 29. marraskuuta 2022. Viitattu 24. marraskuuta 2023.
  34. Piikkisika TLR Suomi Tyres. Arkistoitu 29. marraskuuta 2022. Viitattu 25. maaliskuuta 2024.
  35. Winter tyres Suomi Tyres Ltd.. Arkistoitu 3. toukokuuta 2007. Viitattu 27. maaliskuuta 2024 (englanniksi).
  36. Touring tyres Suomi Tyres Ltd.. Arkistoitu 15. lokakuuta 2011. Viitattu 27. maaliskuuta 2024 (englanniksi).
  37. Suomi Tyres A10, W62, 54-584 nastarengas Motonet. Arkistoitu 24. marraskuuta 2023. Viitattu 24. marraskuuta 2023.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]