Suomenputkikas
| Suomenputkikas | |
|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Koimaiset Tineoidea |
| Heimo: | Pussikkaat Psychidae |
| Suku: | Dahlica |
| Laji: | fennicella |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Dahlica fennicella |
|
Suomenputkikas (Dahlica fennicella) on pieni, pussikkaiden heimoon kuuluva, perhoslaji. Joissakin lähteissä siitä käytetään myös nimeä suomenpussikas.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lajin naaras on pieni, vain noin neljän millimetrin pituinen, siivetön hyönteinen, jonka peräpäässä on selvästi erottuva kartiomainen munanasetin. Väriltään se on vaaleanruskea. Takaruumis kaartuu alaspäin. Aikuisella perhosella on peräpäässään valkoinen tupsu. Koirasyksilöitä ei tunneta.
Suomenputkikkaan toukan ympärilleen rakentama toukkapussi on noin 5,0–6,2 mm:n pituinen, sikarimainen, poikkileikkaukseltaan pyöreä ja ulkopuolelta kokonaan maa-aineksella naamioitu.[1]
Suomenputkikas on erotettu omaksi lajikseen kivikkopussikkaasta (Dahlica lichenella), jota se muistuttaa erittäin paljon ja lajien erottaminen on huomattavan vaikeaa. Pelkän toukkapussin ulkoasun perusteella sen voi sekoittaa myös muutamiin muihin lajeihin, joiden elintavat ovat kuitenkin muutoin erilaiset.[1]
Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomenputkikasta pidettiin Suomelle endeemisenä lajina[2], mutta vuodesta 2003 alkaen lajia on löytynyt myös Virosta.[3] Suomen alueella putkikkaan levinneisyys rajoittuu paikoittaisesti Etelä- ja Keski-Suomeen[4], mutta tämä johtunee etsimisen puutteesta ja laji lienee todellisuudessa melko yleinen.
Koska naaraat ovat monien muiden pussikaslajien tapaan siivettömiä, suomenputkikas ei lennä, mutta aikuisia perhosia voi tavata keväällä ennen lehtien puhkeamista.
Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomenputkikas lisääntyy neitseellisesti ja sen aikuisvaihe on hyvin lyhyt. Talvehtineet toukat koteloituvat toukkapussinsa sisälle varhain keväällä ja aikuinen naaras kuoriutuu kotelostaan pari viikkoa myöhemmin. Kuoriutunut naaras kiipeää pussinsa päälle ja aloittaa munimisen välittömästi. Noin puoli tuntia kestävän munimisen jälkeen naaras pudottautuu maahan ja kuolee. Uudet toukat kuoriutuvat pari viikkoa myöhemmin, rakentavat toukkapussin ja lähtevät etsimään ravintoa.[1]
Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toukka elää puiden rungoilla syöden luultavasti niillä kasvavia sammalia ja jäkäliä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: kackmälar–säckspinnare. s. 520–521
- ↑ Mikkola Kauri, Murtosaari Jussi ja Nissinen Kari: Perhosten lumo: suomalainen perhostieto. Tammi 2005. ISBN 951-31-3317-6 s. 210
- ↑ http://www.lepidoptera.ee/images/artiklid/Eesti%20liblikad.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.insects.fi/Lepidoptera/Psychidae/Dahlica/fennicella/Dahlica%20fennicella.htm[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tomi Kumpulainen: “The evolution and maintenance of reproductive strategies in bag worm moths (Lepidoptera: Psychidae)”. Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto 2003
- Luomus: Dahlica fennicella[vanhentunut linkki]
- UniProt, Taxonomy: Dahlica fennicella (englanniksi)
|