Suomen Suurloosi
| Suomen Suurloosi | |
|---|---|
| Kotipaikka | Kasarmikatu 16 D, Helsinki |
| Jäsenmäärä | 7 500 (2020) |
Suomen Suurloosi on Suomessa toimiva vapaamuurarijärjestö, jossa oli noin 7 500 jäsentä vuonna 2020.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruotsin vapaamuurarijärjestön toiminta alkoi Ruotsissa vuonna 1735 ja se tuli Suomeen vuonna 1756. Vapaamuurarius kiellettiin Venäjän vallan aikana. Suomen itsenäistyttyä vapaamuurariaatteen palautusta Suomeen alettiin suunnitella amerikansuomalaisten keskuudessa. Insinööri J. E. Tuokkola oli tutustunut Yhdysvalloissa asuessaan aatteeseen ja palattuaan Suomeen hän alkoi yhdessä amerikansuomalaisen asianajaja Toivo H. Nektonin kanssa puuhata ensimmäisen suomalaisen vapaamuurariloosin perustamista. Suomi loosi 1 perustettiin 22. elokuuta 1922 Helsingin Säätytalolla pidetyssä kokouksessa, johon osallistui New Yorkin osavaltion suurloosin suurmestari Arthur S. Tompkins seurueineen. Amerikkalaiset olisivat halunneet, että Yhdysvaltojen tapaan suomalaiseen vapaamuuraritoimintaan olisi osallistunut miehiä laajasti eri yhteiskuntaluokista, mutta Tuokkolan vaikutuksesta toimintaan kutsuttiin mukaan lähinnä liike-elämän ylintä johtoa ja muun eliitin edustajia. Loosin poliittinen aatemaailma edusti valkoisen Suomen jyrkkää oikeistolaisuutta, eikä mukaan haluttu juurikaan ottaa maalaisliiton tai edistyspuolueen kannattajia. Muun muassa presidentti Ståhlbergia pidettiin liian vasemmistolaisena järjestöön.[2][1][3]
Vuonna 1923 Ruotsin kansallinen vapaamuurarijärjestö Svenska Frimurare Orden aloitti toimintansa Suomessa (Svenska Frimurare Orden i Finland) Suomen ruotsinkielisen kansanosan keskuudessa. Ruotsin Suuri Maaloosi ei halunnut tunnustaa amerikansuomalaisten aloittamaa Suomen muuraritoimintaa, ja välit järjestöjen välillä pysyivät pitkään hyvin viileinä. Ruotsin Suuri Maaloosi tunnusti Suomen Suurloosiin vasta vuonna 1949. Järjestöjen yhteydet ovat edelleen vain muodolliset.[4][5]
Suomalaiset loosit olivat aluksi New Yorkin suurloosin alaisuudessa. Suomen itsenäinen suurloosi ry perustettiin vuonna 1924 ja rekisteröitiin 12. elokuuta 1935 nimellä Suomen Vapaiden ja Oikeutettujen Muurarien Suurloosi. 1930-luvun pula-aika ja äärioikeistolaisten liikkeiden harjoittama vapaamuurarivastainen kirjoittelu ja painostustyö upseeriliitossa ja kirkon piirissä vaikeutti järjestön toimintaa ja pienensi jäsenmäärää sotien välisenä aikana. Jatkosodan aikana toiminta oli vapaaehtoisesti keskeytetty Suomen ja Natsi-Saksan aseveljeyden vuoksi.[1][6]
1980-luvulla järjestöstä kirjoiteltiin negatiiviseen sävyyn lehdistössä ja sen toimintaa käsiteltiin jopa eduskunnassa kansanedustaja Heli Astalan eduskuntakyselyn myötä. Järjestön nimi muutettiin Suomen Suurloosiksi vuonna 1983.[1][6][7]
Suomen Suurloosin suurmestareita ovat olleet seuraavat henkilöt.[6]
|
|
Lisää tietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Uskonnot Suomessa - Suomen Suurloosi ry
- ↑ Ahtokari, Reijo: Salat ja valat: Vapaamuurarit suomalaisessa yhteiskunnassa ja julkisuudessa 1756–1996, s. 120. Väitöskirja, Tampereen yliopisto. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-746-172-0.
- ↑ Vapaamuurarimusiikki, Jean Sibelius-verkkosivusto
- ↑ Ahtokari 2000, s. 131.
- ↑ Vad är vi? Stor Capitlet i Finland
- ↑ a b c Suomen Suurloosi - Suomen vapaamuurariuden historiasta
- ↑ Rapparituomarin valinta - Painaako vapaamuurarien vakuutus oikeudessa enemmän kuin tuomarin vala? Vanha ajatus vapaamuurariveljien kaikkivoivasta tukiverkosta on pulpahtanut taas esiin. Nyt rajanvetoa haetaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen avulla. helsingin Sanomat. 3.12.1995. Viitattu 17.10.2022.