Suojelu- ja sääkoulu
Suojelu- ja Sääkoulu (lyhenne Slu- ja SääK) oli Suomen maavoimiin kuulunut joukko-osasto, joka toimi Luonetjärven varuskunnassa Tikkakoskella 1985-1992. Se muodostettiin 1985 yhdistämällä Upinniemessä toiminut Suojelukoulu (SluK) ja Tikkakoskella samassa rakennuksessa aiemmin toiminut Keskussääasema (KSääAs).
Koulussa annettiin suojelu- ja sääalojen koulutusta varusmiehille miehistö- ja aliupseerikursseilla sekä kantahenkilökunnalle henkilökunnan opetustilaisuuksissa. Suojelukursseja järjestettiin myös upseerikokelaille.
Koulutus hajotettiin syksyllä 1992 kolmelle paikkakunnalle: suojelukoulutus Keuruulle Keski-Suomen Rykmenttiin (nykyinen Pioneerirykmentti) ja ballistisen sääpalvelun koulutus Niinisaloon Tykistöprikaatin Tiedustelupatteristoon. Lentosääkoulutus jäi Tikkakoskelle Ilmasotakoulun (tuolloin Ilmavoimien Viestikoulu) aliupseerikurssille.[1][2]
Koulun viimeinen johtaja oli everstiluutnantti Kyösti Tomperi, joka siirtyi joukko-osaston myötä Suojelukoulun johtajaksi Keuruulle. Joukko-osaston komentajana toimi häntä ennen everstiluutnantti Markku Hämäläinen.
Joukko-osaston leikillinen nimitys varusmiesten keskuudessa oli Suutelu- ja Säätelykoulu.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Timo Siukonen: Suojelu- ja sääkoulu muuttaa Tikkakoskelta Keuruulle ja Niinisaloon (Tilaajille) Helsingin Sanomat, hs.fi. 24.2.1991. Viitattu 9.7.2024. (suomeksi)
- ↑ Riitta Kiipula: Suojelu- ja sääkoulu hajautettiin kolmelle paikkakunnalle (Tilaajille) Helsingin Sanomat, hs.fi. 7.9.1992. Viitattu 9.7.2024. (suomeksi)