Sukupuolten tasa-arvon paradoksi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sukupuolten tasa-arvon paradoksi on kiistanalainen tutkimustulos, jonka mukaan sukupuolten tasa-arvoa edistävissä maissa on yleensä epätasaisempi sukupuolijakauma tieteen, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan aloilla eli niin sanotuilla STEM-aloilla. Ehkä tunnetuin käsitettä käyttänyt tutkimus on kiistanalaiseksi todettu Gijsbert Stoetin ja David C. Gearyn tutkimus [1] Joukko Harvardin tutkijoita ei kuitenkaan pystynyt toistamaan tutkimuksen tuloksia[2], ja joulukuussa 2019 Stoetin ja Gearyn alkuperäiseen julkaisuun tehtiin merkittävä korjaus.[3][4][5] Stoet ja Geary pitivät vuonna 2020 alkuperäistä löytämäänsä korrelaatiota yhä pätevänä tutkimusmenetelmiä koskevasta keskustelusta huolimatta.[6]

Alkuperäinen julkaisu sai aikanaan paljon huomiota tiedotusvälineissä[7][8][9], mutta tutkimuksen tulosten kyseenalaistaminen ja korjaukset eivät ole saavuttaneet samanlaista huomiotalähde? ja alkuperäisen artikkelin pohjalta kirjoitettuja uutisia jaetaan yhäselvennä. Osa alkuperäisestä tutkimustuloksesta uutisoineita tahoja on kumminkin julkaissut korjauksen uutiseen[10][11] tai poistaneet alkuperäisen uutisen.lähde?

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stoetin ja Gearyn tutkimuksen mukaan Pohjoismaissa, jotka ovat ottaneet käyttöön hallitusten tasa-arvotason kiintiöt yrityksissä, tulokset ovat edelleen melko epätasaisia, varsinkin yritysten ylimmässä johdossa.[12][13][14] Yksi paradoksin hypoteesi on, että sukupuolen suhteen tasa-arvoisesissa maissa kaikkien sukupuolten edustajat voivat melko vapaasti ilmaista itseään yksilöinä uravalinnoissaan sen sijaan, että valitsisivat uran ulkopuolisten vaikutusten perusteella.[15] Tämä viittaisi siihen, että sukupuolten välillä olisi luontaisia persoonallisuuseroja.[15][16]

Stoetin ja Gearyn tutkimus perustuu hypoteesiin, jonka mukaan yhteiskunnan rikastuessa ja sukupuolten tasa-arvo lisääntyessä sukupuolten erot kasvavat. Tällöin naiset entistä harvemmin suorittaisivat tutkintoja luonnontieteessä, tekniikassa tai matematiikassa. Muuallakin maailmassa naiset ovat aliedustettuja STEM:ssä. Tutkimus myös löysi lähes kaikkialla maailmassa nuorista naisista samat akateemiset vahvuudet ja heikkoudet miehiin nähden, ja nämä erot vaikuttavat naisten STEM-suorituksia vastaan. Biotieteissä naiset ovat hyvin edustettuina, epäorgaanisissa luonnontieteissä heikosti, kuten fysiikassa ja tietotekniikassa.lähde?

Arvostelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkimustulos nosti heti keskustelua akateemisella kentällä. Kun selvisi, että Joukko Harvardin tutkijoita ei pystynyt toistamaan tutkimuksen tuloksia[17][18], alkuperäisen tutkimuksen julkaissut Psychological Science -lehti suoritti sisäisen tutkinnan aiheesta ja alkuperäiseen tutkimusartikkeliin tehtiin akateemisella tasolla mittava jälkikorjaus. Korjauksessa hahmoteltiin, että kirjoittajat olivat luoneet aiemmin julkistamattoman ja vahvistamattoman menetelmän naisten ja miesten taipumuksien mittaamiseen korkeamman asteen saavuttamiseksi STEM-aloilla. Joukko muita tutkijoita ei kuitenkaan pystynyt luomaan kaikkia esitettyjä tuloksia edes tällä uudella menetelmällä[3]. Ristiriidan löytäneiden tutkijoiden jatkopaperi myös löysi Stoetin ja Gearyn hypoteesissa käsitteellisiä ja empiirisiä ongelmia sukupuolten tasa-arvon paradoksiin[17][19].

Vastatutkimus myös korosti, ettei voitu todentaa, että naiset eivät olisi kiinnostuneita tai pystyviä toimiakseen STEM-alalla tai että hyvinvointivaltiolla olisi asiaan merkitystä. Helmikuussa 2020 Stoet ja Geary antoivat vastauksen Psychological Science -lehdelle[20], jossa he yhä väittivät, että lähestymistavastaan ​​huolimatta heidän löytämänsä yleinen korrelaatio pysyi samana. He toistivat olettamansa, jonka mukaan "miehet ovat todennäköisempiä kuin naiset pääsemään STEM-alalle endogeenisen kiinnostuksen vuoksi ", toivoen, että tulevat tutkimukset "auttaisivat vahvistamaan tai hylkäämään tällaisen teoreettisen selityksen".[20] Keskustelu aiheesta jatkuu akateemisella kentällä, ja se on innoittanut uusia tutkijoita aiheen pariin. Näissä tutkimussa on selvinnyt, että naiset ovat kiinnostuneita STEM-aloista, mutta kohtaavat miehiä enemmän haasteita suunnatessaan ja pysyäkseen alalla.[21][22]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Gijsbert Stoet, David C. Geary: The Gender-Equality Paradox in Science, Technology, Engineering, and Mathematics Education. Psychological Science, 1.4.2018, nro 4, s. 581–593. doi:10.1177/0956797617741719. ISSN 0956-7976. Artikkelin verkkoversio. en
  2. ↑ The GenderSci Lab Takes On the Gender Equality Paradox Hypothesis: Introduction and Primer GenderSci Lab. Viitattu 11.11.2021. (englanniksi)
  3. ↑ a b Meredith Reiches, Sarah S. Richardson: We Dug Into Data to Disprove a Myth About Women in STEM Slate Magazine. 11.2.2020. Viitattu 25.3.2021. (englanniksi)
  4. ↑ Corrigendum: The Gender-Equality Paradox in Science, Technology, Engineering, and Mathematics Education. Psychological Science, 1.1.2020, nro 1, s. 110–111. doi:10.1177/0956797619892892. ISSN 0956-7976. Artikkelin verkkoversio. en
  5. ↑ A Controversial Study Claimed To Explain Why Women Don’t Go Into Science And Tech. It Just Got A 1,113-Word Correction. BuzzFeed News. Viitattu 25.3.2021. (englanniksi)
  6. ↑ Stoet & Geary 2020, Lähde tarkemmin alempana artikkelissa
  7. ↑ Olga Khazan: The More Gender Equality, the Fewer Women in STEM The Atlantic. 18.2.2018. Viitattu 25.3.2021. (englanniksi)
  8. ↑ John Timmer: Women go into science careers more often in countries without gender equality Ars Technica. 19.2.2018. Viitattu 25.3.2021. (englanniksi)
  9. ↑ Women in gender-equal countries less likely to gain STEM degrees Times Higher Education (THE). 23.2.2018. Viitattu 25.3.2021. (englanniksi)
  10. ↑ A Controversial Study Claimed To Explain Why Women Don’t Go Into Science And Tech. It Just Got A 1,113-Word Correction. BuzzFeed News. Viitattu 11.11.2021. (englanniksi)
  11. ↑ Debunking the gender-equality paradox kinesismagazine.com. 12.4.2021. Viitattu 11.11.2021. (englanniksi)
  12. ↑ A Nordic mystery The Economist. 15.11.2014.
  13. ↑ Sanandaji, Nima: The Nordic Gender Equality Paradox. Timbro. ISBN 9789177030126.
  14. ↑ Enlightened Norway's gender paradox at the top of business, Financial Times, 20. syyskuuta 2018
  15. ↑ a b Briley, Daniel A. (September 2014). "Genetic and environmental continuity in personality development: a meta-analysis". Psychological Bulletin 140 (5): 1303–1331. doi:10.1037/a0037091. ISSN 1939-1455. PMID 24956122. 
  16. ↑ Giolla, Erik Mac (2018). "Sex differences in personality are larger in gender equal countries: Replicating and extending a surprising finding" en. International Journal of Psychology 0. doi:10.1002/ijop.12529. ISSN 1464-066X. PMID 30206941. 
  17. ↑ a b Sarah S. Richardson, Meredith W. Reiches, Joe Bruch, Marion Boulicault, Nicole E. Noll, Heather Shattuck-Heidorn: Is There a Gender-Equality Paradox in Science, Technology, Engineering, and Math (STEM)? Commentary on the Study by Stoet and Geary (2018). Psychological Science, 1.3.2020, nro 3, s. 338–341. doi:10.1177/0956797619872762. ISSN 0956-7976. Artikkelin verkkoversio. en
  18. ↑ STEM's ongoing sex-difference debate www.insidehighered.com. Viitattu 25.3.2021. (englanniksi)
  19. ↑ If not a paradox, then what? 7 alternative explanations for the inverse correlation between the Global Gender Gap Index and women’s tertiary degrees in STEM GenderSci Lab. Viitattu 11.11.2021. (englanniksi)
  20. ↑ a b Gijsbert Stoet, David C. Geary: The Gender-Equality Paradox Is Part of a Bigger Phenomenon: Reply to Richardson and Colleagues (2020). Psychological Science, 1.3.2020, nro 3, s. 342–344. doi:10.1177/0956797620904134. ISSN 0956-7976. Artikkelin verkkoversio. en
  21. ↑ Natasha Quadlin: From Major Preferences to Major Choices: Gender and Logics of Major Choice. Sociology of Education, 1.4.2020, nro 2, s. 91–109. doi:10.1177/0038040719887971. ISSN 0038-0407. Artikkelin verkkoversio. en
  22. ↑ Study: Women Choose Less Lucrative Majors | Inside Higher Ed www.insidehighered.com. Viitattu 25.3.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sukupuolten_tasa-arvon_paradoksi&oldid=21154102”