Stor-Lappträsket (Rånejoki, Rörån, Norriån)
Stor-Lappträsket | |
---|---|
Maanosa | Eurooppa |
Valtiot | Ruotsi |
Läänit | Norrbottenin lääni |
Maakunnat | Norrbotten |
Kunnat | Boden |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Rånejoen vesistö |
Valuma-alue | Rörånin valuma-alue |
Järveen tulevat joet | Livasälven |
Laskujoki | Rörån |
Järvinumero | SE735391-177064 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 49 m mpy. [1] |
Pituus | 7,593 km [2] |
Leveys | 2,753 km [2] |
Rantaviiva | 29,633 km [1] |
Pinta-ala | 9,309 km² [1] |
Tilavuus | 0,056 km³ [3] |
Keskisyvyys | 5,8 m [3] |
Suurin syvyys | 16,8 m [3] |
Valuma-alue | 1 020,5 km² [4] |
Keskivirtaama | noin 11,4 m³/s [a] |
Saaria | 19 |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Stor-Lappträsket on Ruotsissa Norrbottenissa Bodenin kunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Rånejoen vesistöön.[4][2]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Stor-Lappträsket on 7,6 kilometriä pitkä, 2,8 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on 931 hehtaaria eli 9,31 neliökilometriä. Se sijaitsee Grundträskin ja Överstbynin kylien välissä. Järven lähiympäristö on matalaa ja tasaista moreenimaastoa, josta kohoaa neljä korkeampaa mäkeä. Järven itärannalla sijaitsee Sör-Lappträskberget, joka kohoaa noin 80 metrin korkeuteen järvestä. Länsirannalla sijaitsevat 90-metriset huiput Vinberget ja Rödberget, ja näiden takana kohoaa vilä 230 metriä korkea Yttre Storberget. Länsirantoja seuraavat etelään mentäessä matalat vaarat toisiaan. Järvelle erottuvat 150 metrin koreuteen kohoavan Sörfliggetin jyrkät rinteet. Järven etelärannassa sijaitsee 110-metrinen Norrfligget, jonka rinteet työntyvät järvelle niemeksi. Järven syvyys on 16,8 metriä ja sen keskisyvyydeksi on saatu 5,8 metriä. Järven mataluus ilmenee kivikkoisina vesialueina erityisesti järven keskiosassa sijaitsevan niemen Degnäsetin ympärillä. Niemi kaventaa järveä jättäen salmelle (Degnässundet) noin 250 metriä leveyttä. Järven pohjoispuolella on kahdeksan saarta ja eteläpuolelle 11 saarta. Pohjoispäässä on Livasälven tuonut lietettä ja yhdistänyt pari saarta niemeksi. Näin on käynyt Söravaholmenin viereiselle saarelle Träskmanholmenille, joka on osa niemeä. Saarten suuresta lukumäärästä huolimatta on järvellä kaksi avonaista järvenselkää. Eteläosan suuret saaret sijaitsevat kaakkoon työntyvässä lahdessa, jossa sijaitsee Brännholmen ja Tallholmen. Asutus keskittyy itärannalle, mutta sitä on sielläkin vähän. Pohjoisosan rannassa sijaitsee Storstengärdan ja eteläosassa Ytterholmenin kulmakunta. Itärantaa seuraa myös Grundträskin ja Överstbyn välinen tie. Siitä alkaa Valvträskiin haarautuva tie, joka ylittää viimeksi mainitun järvenlahden siltaa pitkin.[2][1]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (49,2 %), turve (6,5 %), hiekka tai sora (1,4 %), siltti (2,8 %) ja kallio (10,0 %). Muut alueet ovat erilaisia vesistöjä.[4]
Järven lähialueella sijaitsee Yttre Storbergetin luonnonsuojelualue (Yttre Storbergets naturreservat, 196 hehtaaria). Vuori on vaara, jonka huippu on ollut aina supra-akvaattista eli vedenkoskematonta aluetta. Vaaran ympärillä erottuu aaltojen huuhtomia rinteitä, jossa esiintyy muinaista rantakivikkoa. Alueen metsiä ovat vaivanneet metsäpalot ja 300 vuoden ajalta tiedetään ainakin kolme metsäpaloa. Viimeisin palo tapahtui vuonna 1933. Alueen kasvillisuus hyötyy huipun ravinteikkaasta maasta ja alueilla, jossa pohjavesi nousee maanpinnan lähelle, tavataan harvinaisia kasvilajeja. Sellaisia ovat esimerkiksi mustakonnanmarja, kielo, kotkansiipi ja pohjansinivalvatti. Raidan rungolla kasvaa sekä raidankeuhkojäkälää että raidantuoksukääpää. Suojelualueen rinteet eivät ylety järvelle asti, mutta ne sijaitsevat sen valuma-alueen lähialueella.[5]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Stor-Lappträsket kuuluu Rånejoen vesistössä (päävesistötunnus 7) pääuoman sivujoen Rörånin valuma-alueeseen [6]. Rörånin valuma-alueen pinta-ala on noin 1 057 neliökilometriä (km²), joka on noin 25 % koko vesistön 4 207 km² pinta-alasta. Rörånin keskivirtaama (MQ) sen joensuussa Överstbyträsketissä on 11,7 m³/s.[7][8][9]
Stor-Lappträsket on tavallaan Rörånin läpivirtausjärvi, sillä Stor-Lappträsket jää valuma-alueen pääuomaan kuuluvien Livasälvenin ja Rörånin väliin. Järven luusuassa sen valuma-alueen pinta-ala on 1 021 km². Järven keskivirtaama syntyy pääosin tästä ja sen arvioidaan olevan 11,4 m³/s [a]. Järven omaa lähialuetta on vain 52,06 km². Se muodostuu mäkien läirinteistä sekä puroista, jotka laskevat järveen. Suuret purot laskevat järven kaakkoispään lahteen. Lyhyt Lillträskbäcken alkaa Lillträsketistä ja pitkä Västiträskbäcken alkaa 5,5 kilometrin päässä Västiträsketistä. Järven kautta laskevat myös Bastaträsket, Yttre Daltjärnen ja Inre Daltjärnen.[2][8][4][9]
Rörån laskee kuuden kilometrin päässä Överstbyträsketiin, joka kuuluu Rånejoen vesistöreittiin. Rånejoki laskee Perämereen Råneåssa Luulajassa.[2][8][4]
Lähteitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huomautuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Svenskt Vattenarkiv - Vattenytor (SVAR 2012) suora linkki SVAR_2012_2 (ZIP)), SMHI, 2016, viitattu 8.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b c d e f Stor-Lappträsket Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 8.12.2020.(ruotsiksi)
- ↑ a b c Svenskt Vattenarkiv - Djup och volym (SVAR 2016) suora linkki SVAR_2016_3 (XLSX)), SMHI, 2016, viitattu tarkenne2 (ruotsiksi)
- ↑ a b c d e Stor-Lappträsket (SE735391-177064) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 8.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Länsstyrelsen Norrbotten, suojelualueiden hakupalvelu, viitattu 8.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 8.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Rånejoki (SE732092-179483) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 8.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Rörån (SE735114-177175) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 8.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, viitattu, 460-506, 8.12.2020 (ruotsiksi)