Sosiaaliturvan väärinkäyttö
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Sosiaaliturvan väärinkäyttö viittaa hyvinvointiyhteiskunnassa väärin perustein myönnettyihin sosiaalietuuksiin.
Väärinkäyttö Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa etuuksilla tarkoitetaan Kansaneläkelaitoksen tukia tai sen myöntämää toimeentulotukea.
70 % etuuksia myöntävistä sosiaali- ja elinkeinotoimistojen johtajista arvioi sosiaalietuuksien väärinkäytön olevan harvinaista. Sen sijaan 71 % arvioi suurimmaksi sosiaaliturvaetuuksien ongelmaksi ensisijaisten etuuksien liian alhaisen tason. Yli puolet oli sitä mieltä, että sosiaaliturvaetuuksien tahallinen väärinkäyttö on vaikeaa.[1] Vielä vuonna 2008 lähes 70 prosenttia suomalaisista uskoi, että sosiaalietuuksia käytetään väärin. Samoin arveli puolet sosiaalietuuksia käsittelevistä Kelan työntekijöistä.[2]
Kelan etuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eniten sosiaaliturvan väärinkäytöksiä tehdään työttömyystuen avulla. Suurimmat summat ovat olleet jopa kymmeniä tuhansia euroja.[3] Vuonna 2011 työttömyysturvan väärinkäytöksiä paljastui Kelalle kaikkiaan 891 kappaletta.[4] Seuraavaksi yleisimpiä ovat petokset asumistuessa, joita paljastui vuonna 2011 yhteensä 470 tapausta. Yleisimmin syynä on se, että asumistuen saaja jättää ilmoittamatta tulojensa muutoksesta.[4] Kolmanneksi yleisimpiä ovat opintotuen väärinkäytökset. Esimerkiksi nostetaan opintotukea, vaikkei mennäkään opiskelemaan.[4]
Vuoden 2013 kolmena ensimmäisenä neljänneksenä väärinkäytöksiä paljastui Kelassa yhteensä 1 071, joista 765 tapausta oli johtanut poliisitutkintaan. Näistä tapauksista törkeitä oli 20.[3]
Kela saa verottajalta automaattisesti listan kaikista niistä henkilöistä, jotka ovat samaan aikaan saaneet palkkaa ja nostaneet työttömyysturvaa. Kiinnijääminen on siis erittäin todennäköistä.[4] Mikäli petos tai petoksen yritys havaitaan, on siitä velvollisuus tehdä rikosilmoitus poliisille. Vaikka väärin perustein maksetut rahat maksaisi takaisin, ei rikosoikeudellinen vastuu poistu.[4]
Toimeentulotuki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toimeentulotukea on Suomessa erittäin vaikea väärinkäyttää. Hakeakseen toimeentulotukea hakijan täytyy tehdä perusteellinen selvitys taloudellisesta tilanteestaan muun muassa tiliotteilla ja verotuspäätöksellä. Verotuspäätöksestä selviää hakijan kaikki varallisuuteen liittyvät tiedot. Lisäksi väärinkäytön mahdollisuutta vähentää se, että toimeentulotukea myönnetään vain lyhyeksi aikaa.
Maahanmuuttajien kohdalla väärinkäytöksien torjunta on lain vuoksi vaikeaa. Vaikka oleskeluluvan ehdoksi asetetaan, että toimeentulon on oltava turvattu, voivat maahanmuuttajat hakea toimeentulotukea, koska toimeentulotukea myöntävillä kuntien sosiaaliviranomaisilla ei ole salassapitovelvollisuuden vuoksi oikeutta oma-aloitteisesti kertoa maahanmuuttoviranomaiselle tai poliisille toimeentulotuen nostamisesta tai sen väärinkäytösepäilystä. Maahanmuuttoviranomainen voi sen sijaan pyytää tietoja sosiaaliviranomaisilta. Tämä edellyttäisi aktiivista kyselyiden tekemistä, johon ei ole nykyisellään uskottu riittävän resursseja. Poliisi voi puolestaan pyytää tietoja maahanmuuttoviranomaisilta sähköisellä tietojärjestelmällä. Viranomaisten yhteistyössä on kuitenkin havaittu puutteita.[5] Ainakin sisäministeri Päivi Räsänen on toivonut sosiaaliviranomaisille oikeutta ilmoittaa epäillyistä etuuksien väärinkäytöksistä.[6]
Tutkinta ja tuomiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sosiaaliturvan väärinkäytön paljastuminen johtaa yleensä poliisitutkintaan. Esimerkiksi Itä-Suomessa 70–75 % Kelalle paljastuneista tapauksista meni poliisille. Poliisille päätyvistä tapauksista puolestaan noin 80 % johtaa tuomioon asti.[3] Rikosnimikkeenä tulee yleensä kysymykseen petos ja yleensä vasta yli 7 000 – 10 000 euron summissa tai muuten erityisissä tapauksissa törkeä petos.[3][4]
Esimerkiksi tapauksessa, jossa aviopari nosti toimeentulotukea vaikka he olivat saaneet asunnon kaupasta 14 000 euroa, tuomittiin törkeästä petoksesta ehdotonta vankeutta.[7]
Mikäli kunta tai Kela on saanut ilmiannon epäillystä väärinkäytöksestä, eivät ne saa koskaan välittää mitään tietoa suoraan ilmiantajalle, esimerkiksi sitä, onko ilmianto aiheeton tai onko epäilty edes Kelan tai toimeentulotuen asiakas. Epäillyllä on vahva oikeussuoja ja oikeus tietää, kuka ilmiannon takana on ollut.[3] Ilmiannon aiheetta tehnyt voidaan puolestaan tuomita perättömästä rikosilmoituksesta ja väärästä ilmiannosta.[8]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Sosiaalietuuksien väärinkäyttö ei ole ongelma Ajankohtaista. 6.3.2013. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry. Arkistoitu 15.7.2014.
- ↑ Sosiaalietuuksien väärinkäyttöön uskoo puolet Kelan työntekijöistä hs.fi. 23.9.2008. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 13.7.2014.
- ↑ a b c d e Yle: "Kelalle ropisee ilmoituksia tukien väärinkäytöstä – naapurit ja ex-kumppanit ilmiantajina" (Arkistoitu – Internet Archive). Viitattu: 23.4.2014
- ↑ a b c d e f Kelan Elämässä-lehti 2/2012 (Arkistoitu – Internet Archive). Viitattu: 3.6.2014
- ↑ Poliisin synkkä raportti: Näin ulkomaalaisvalvonta vuotaa mtv.fi. 9.12.2013. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 13.7.2014.
- ↑ Räsänen: Sosiaalityöntekijöille annettava oikeus ilmoittaa etuuksien väärinkäytöstä 6.12.2013. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 13.7.2014.
- ↑ Talouselämä: Onko sinulla rahaa, mutta nostat silti toimeentulotukea? SS: Näin paljon vankeutta siitä tulee. (Arkistoitu – Internet Archive) Julkaistu: 20.8.2013 Viitattu: 23.4.2014
- ↑ Poliisi-tv: Perätön rikosilmoitus (Arkistoitu – Internet Archive) Julkaistu: 16.10.2008 Viitattu: 23.4.2014