Soppeenmäki
Soppeenmäki on kaupunginosa ja teollisuusalue Ylöjärvellä. Etelässä se rajoittuu Soppeenharjuun ja Vuorentaustaan, pohjoisessa Vaasantiehen ja Tampere–Seinäjoki-rataan. Lännessä asuinalue rajoittuu Tampereen läntiseen kehätiehen, josta alkaa Soppeenmäen teollisuusalue. Idän suuntaan lähimpänä ovat Mikkolan alue ja Teivo. Tampereen keskustaan on matkaa 14 kilometriä. Soppeenmäen asuinrakennukset sijaitsevat pääosin Soppeenharjun rinteessä. Suurin osa omakotitaloista on Mastontien länsipuolella. 1980-luvulla alettiin rakentaa kerrostaloja Mastontien itäpuolelle. Ylöjärven terveyskeskus vuodeosastoineen sijaitsee Soppeenmäessä.
Tunnetuin maamerkki on linkkitorni eli Soppeenmäen radio- ja televisiomasto, joka valmistui vuonna 1960. Betoniosan korkeus on 67,5 metriä ja sen kannattaman metallisen masto-osan alkuperäinen korkeus oli 150 metriä. Maston korkeus oli alun perin 388 metriä merenpinnasta. Soppeenharjulla lähellä linkkitornia kohoaa Ylöjärven sienimallinen vesitorni (1985).
Koulut ja päiväkodit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Soppeenmäen yhtenäiskoulussa on noin 600 oppilasta 1.-9. luokilla. Päiväkoteja ovat Mikkolan ja Soppeenharjun päiväkodit sekä yksityinen Touhulan päiväkoti. Vuonna 2023 valmistuu Saurion päiväkoti Seijantielle.
Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaupat, ravintolat ja muut palvelut keskittyvät Mikkolantien, Mastontien ja Soppeentien varteen. Ylöjärven uutisten toimitus sijaitsee Mikkolantiellä. Soppeenmäen teollisuusalueella, joka ulottuu Elovainiolle saakka, on runsaasti yrityksiä. Suurimpia yrityksiä ovat Huurre ja Pilkington.
Joukkoliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tampereen seudun joukkoliikenteen kaikki Ylöjärvelle suuntautuvat reitit kulkevat Soppeenmäen Matkatien pysäkin kautta. Kaukoliikenteen linja-autot pysähtyvät Vaasantiellä
Arvorakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saurion taloa (1903) ylläpitää Kulttuuriosuuskunta Saurio, jonka perustivat vuonna 2019 kulttuuri- ja musiikkijärjestö Rantajätkät, Ylöjärvi-Seura, Ylöjärven taideyhdistys ja Takamaan Poplaivue.
Mikkolan talo on samannimisen suvun mukaan nimetty talo Mikkolantiellä. Rakennuksessa toimii päiväkoti.
Ylöjärven työväentalo oli vuonna 1939 valmistunut työväentalon rakennus. Työväentalontiellä sijainnut rakennus purettiin joulukuussa vuonna 2014.[1]
Julkisia taideteoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maapallo, Linnunradan keskipiste -teos (Ari Tiilikainen, 2007) [2] liikenneympyrässä Rantajätkäntie-Kuruntie.
Kuun pimeä puoli -teos (Ari Tiilikainen, 2007)[2] liikenneympyrässä Soppeentie-Kuruntie-Mikkolantie-Mastontie.
Liikunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ylöjärven urheilutalossa, joka sijaitsee yhtenäiskoulun vieressä, on muun muassa uimahalli ja palloilusali. Soppeenharjulla on monipuoliset lenkkeily- ja hiihtomaastot. Harjulta on hyvät yhteydet muun muassa Lamminpään majalle, Pikku-Ahvenistotolle ja Julkujärven suuntaan. Pirkan hiihdon latu kulkee Soppeenharjun kautta.
Soppeenmäki fiktiossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yle TV2:ssa ensimmäisen kerran vuosina 1978–1980 esitetyn komediasarjan Tankki täyteen ulkokohtaukset kuvattiin toimintansa lopettaneella Kesoilin huoltoasemalla Soppeenmäessä. Huoltoasema oli rakennettu valtatie 3:n ja Kuruntien risteyksen länsipuolelle vuonna 1960, ja se purettiin 1980-luvun lopulla.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Ylöjärven ydinkeskustan osayleiskaavan muutos, Selvitys historiallisen ajan maisemasta ja rakennetusta kulttuuriympäristöstä, Ylöjärvi.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Verronen, Maarit: Turvaa ja taidetta - tarinoita liikenneympyröistä, s. 148. Aviador, 2021. ISBN 9789527347980.
- ↑ Jukka Vesterinen: Huoltoasemakirja, s. 110–111. Helsinki: Alfamer Oy, 2009. ISBN 978-952-472-086-1.