Soodla jõgi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Soodla jõgi
Soodla river.jpg
Maanosa Eurooppa
Maat Viro
Maakunnat Harjumaa, Järvamaa ja Länsi-Virumaa
Kunnat Tapa, Ambla, Kuusalu ja Anija
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Jägala jõen vesistö
Valuma-alue Soodla jõen valuma-alue
Yhtyy Jägala jõgi
Pinta-ala 221,5 km² [1]
Joen uoman kohteita
Alkulähde Reineveren kylä, Ambla, Järvamaa
  59°11′3″N, 25°55′48″E
Laskupaikka Jägala jõgi, Soodlan kylä, Anija, Harjumaa
  59°23′26″N, 25°19′52″E
Läpivirtausjärvet Soodlan tekojärvi, Raudoja veehoidla
Esteet rautatie, Soodlan tekojärvi
Sivu-uomat Põrki oja, Kuru oja, Sooküla kraav, Raudoja, Ruunoja ja Napi peakraav
Taajamat Jootme, Lehtse, Rabasaare ja Soodla
Mittaustietoja
Pituus 72,6 km [1]
Lähdekorkeus 104 m mpy. [1]
Laskukorkeus 36 m mpy. [1]
Korkeusero 68 m
Kaltevuus 0,94 m/km
Muuta
Muualla Wikimedia Commons

Soodla jõgi (myös Suuga jõgi) on joki Viron pohjoisosissa Harjumaalla, Järvamaalla ja Länsi-Virumaalla. Se on Jägala jõen oikeanpuoleinen sivujoki, joka yhtyy pääuomansa Anijassa 19 kilometriä ennen joensuuta.[1][2][3]

Joen vaikutusalue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Soodla jõen valuma-alueen pinta-ala on 15% pääuomansa Jägala jõen valuma-alueesta. Joki virtaa tiheästi asutun alueen läpi Järvamaalla Amblassa, Länsi-Virumaalla Tapassa ja Harjumaalla Anijassa, mutta harvaan asutulla alueella Järvamaalla Kuusalussa ja Anijassa.[1]

Joen kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joki saa alkuunsa Pandiveren ylängön länsilaidassa Reineveren kylässä Amblassa Järvamaalla, mutta se ylittää heti kunnan rajan ja virtaa hetken Tapan kaupungissa Länsi-Virumaalla. Ennen sitä se kohtaa Põrki raba suon, jossa on laajat turvetuotantoalueet. Niiden kuivatusvesiä on johdettu Põrki ojan kautta jokeen. Niiden kuivattamiseksi on joelle tehty rinnakkaisoja, joka palaa takain jokeen ennen Tallinnan ja Narvan välisen rautatien alitusta.[4]

Tästä alkaa Pandivereen rajautuva Kõrvemaan alue, jossa sijaitsevat ainakin Läste raba, Rebase raba, Keeveskisoo, Salu raba ja Salgusoo. Osalla näistä on myös turvetuotantoa ja niistä jäljelle jääneitä kaivuulammikoita. Kõrvemaata riittää Soodlan tekojärvelle asti ja joki meanderoi koko tämän matkan voimakkaasti. Soistuneessa maastossa on pääuomasta kuroutunut irti juoluoita, joista osa on vielä yhteydessä virtaavaan jokeen. Keeveskisoolla joella on jopa rinnakkaisia uomia, joiden välistä suota kutsutaan nimellä Soodla luht. Jotkin juoluat on oikastu kaivamalla niiden rinnalle suora uoma. Näiden, ja luontaisten saarien lisäksi, joen uoma on kasvanut pituutta 12 kilometriä. Pisimmän reitin kautta joen mitattu uoma on 85 kilometriä ja lyhimmän kautta 73 kilometriä pitkä. Sen jälkeen joki pujahtaa harjujakson harjanteiden Härgmägi ja Peenessaar välistä sekä kaartaa Jussi nõmm sen länsipuolelta Salu mäen pohjoispuolelle. Soodlan tekojärven länsipäästä alkaa taas asutettu alue. Koko matkan Rabasaaresta tekojärvelle joki on toiminut Kuusalun ja Anijan rajajokena ja tekojärvi on rajattu Anijan puolelle.[1][5]

Soodlan tekojärvi on 7,5 kilometriä pitkä, minkä verran on myös jäänyt jokea tekojärven alle. Länsipäässä sijaitsee puoli kilometriä patovallia, jonka taakse tekojärvi on jäänyt. Padon alapuolella sijaitsee toinen tekojärvi Raudoja veehoidla, jonka kantatie 13 katkaisee. Eteläisestä vesialtaasta alkaa Raudoja–Aavoja kanali, joka lähtee kohti etelää ja laskee Aruoja veehoidlaan. Tekojärveen laskee Raudoja, joka on 10 kilometriä pitkä ja jonka valuma-alueen suuruus on 23 km². Joki pysyttelee loppumatkan Jägala jõgeen kantatie 13 pohjoispuolella ja siihen yhtyy kaksi pientä sivuojaa ennen yhtymistään pääuomaansa.[1][5][6]

Vesistöjärjestelyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Soodla jõgi on osa laajempaa Tallinnan vesihuoltojärjestelmää. Sen kautta virtaavaa vettä siirretään kanavien kautta länteen ylemmäksi Jägala jõgea ja siitä eteenpäin Pirita jõen kautta Tallinnaan Ülemistejärveen.[7]

Luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joki on lohen, purotaimenen, taimenen ja harjuksen luontaisen lisääntymisalue Jägalajoen yhtymiskohdasta Soodlan tekojärvelle asti. Purotaimenien istutuksia tai vaellusmahdollisuuksien mahdollistaminen on ollut puhetta. Joki on Kõrvemaan suoalueilla tasaista ja melottavissa. paikoin veteen kaatuneet puut haittaavat etenemistä, mutta muuten matkaa voi tehdä esteittä.[8][9][10][11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h Keskkonnaregister: Soodla jõgi (VEE1087000) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 26.6.2017. (viroksi)
  2. Eesti Entsüklopeedia: Soodla jõgi, viitattu 26.6.2017
  3. Järvekülk, A.: Soodla jõgi, Eesti jõed, eestigiid.ee, viitattu 26.6.2017
  4. Keskkonnaregister: Põriki oja (VEE1087100) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 28.6.2017. (viroksi)
  5. a b Keskkonnaregister: Soodla veehoidla (VEE2002410) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 28.6.2017. (viroksi)
  6. Keskkonnaregister: Raudoja (VEE1087400) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 28.6.2017. (viroksi)
  7. Pedusaar, Tiia & Järvet, Arvo: Pealinna veevarustus: minevik ja tänapäev Eesti Loodus, kesäkuu 2005, viitattu 28.6.2917
  8. Viron valtion asetus: Lõhe, jõeforelli, meriforelli ja harjuse kudemis- ja elupaikade nimistu(viroksi), viitattu 26.5.2017
  9. Pihu, Raul: Jõeforell Soodla ülemjooksul, Kalastaja, viitattu 26.6.2017
  10. Reisijutud: Soodla jõe paadimatk Paukjärve sillast veehoidlani, aika 5.5.2013, viitattu 26.6.2017
  11. Kõrvemaa loodusmatkad: Soodla jõgi, viitattu 26.6.2017