Solmuoksakasvit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Solmuoksakasvit
Micrantheum hexandrum
Micrantheum hexandrum
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: Versokasvit Embryophyta
Alakaari: Putkilokasvit Tracheophyta
Luokka: Siemenkasvit Spermatophyta
Alaluokka: Koppisiemeniset Angiospermae
Ylälahko: Rosanae
Lahko: Malpighiales
Heimo: Solmuoksakasvit Picrodendraceae
Small, nom. cons.
Synonyymit
  • Androstachyaceae Airy Shaw
  • Micrantheaceae J. Agardh
  • Paivaeusaceae A. Meeuse
  • Pseudanthaceae Endlicher
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Solmuoksakasvit Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Solmuoksakasvit Commonsissa

Solmuoksakasvit (Picrodendraceae) on enimmäkseen trooppinen ja huonosti tunnettu kasviheimo koppisiemenisten Malpighiales-lahkossa.[1]

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Solmuoksakasvit käsittävät puita ja pensaita, joiden päällysketossa on tavallisesti limasoluja. Karvat ovat yksisoluisia tai haarattomia monisoluisia. Lehdet sijaitsevat kierteisesti tai vastakkaisesti ja ovat ehyt- tai hammaslaitaisia, sulkasuonisia ja toisinaan korvakkeellisia. Kasvit ovat kaksikotisia. Hedekukissa on neljä kehälehteä, neljä hedettä, joiden välissä tai sisäpuolella on mesiäinen, ja toisinaan emiön jäänne. Emikukissa on 3–13 kehälehteä ja 2–5 emilehdestä muodostunut yhdislehtinen sikiäin. Luotit ovat tukevia, ehyitä ja toisinaan turvonneita. Hedelmä on tavallisesti avautuva kota, ja siemenissä on tavallisesti uloke, jota nimitetään karunkulaksi tai strofioliksi ja joka houkuttelee muurahaisia siementen levittäjiksi; endospermi eli siemenvalkuainen on runsas.[1]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Solmuoksakasvit kasvavat enimmäkseen tropiikissa.[1][2]

Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Solmuoksakasvit koostuu 24 suvusta ja 96 lajista, jotka ryhmittyvät kolmeksi tribukseksi.[1]

1. Podocalyceae G.L.Webster. Tribuksessa on ainoastaan yksi laji, Podocalyx loranthoides, joka kasvaa Amazoniassa.[1]

2. Caletieae Müll. Arg. Sukuja 14, lajeja 68 enimmäkseen Australiassa ja Uudessa-Kaledoniassa, joitakin lajeja Malaijien saaristossa. Runsaslajisin suku on Austrobuxus, jossa on 20 lajia.[1]

3. Picrodendreae (Small) G.L.Webster. Sukuja yhdeksän, lajeja 27 Afrikassa, Amerikassa, Etelä-Intiassa ja Sri Lankassa trooppisilla ja lämpimillä alueilla.[1]

Heimon suvut ovat:[3]

On kaksi sukua, jotka on perinteisesti yhdistetty solmuoksakasveihin. Paradrypetes on varmaankin vietävä mangrovepuukasveihin (Rhizophoraceae), vaikka se muistuttaakin puun anatomialtaan ja siitepölyltään sukua Podocalyx. Suku Croizatia on epätävallinen viisine terälehtineen, hetiön ulkopuolisine pohjuskehrineen, haaraisine vartaloineen ja poikkeavanlaisine siitepölyineen; niinpä se on siirrettykin heimoon Phyllanthaceae. Piranhea on merkittävä suku Amazonian alueella, se muodostaa valtaosan useiden tulvametsien puustosta.[1]

Aikaisemmin solmuoksakasvit on sisällytetty tyräkkikasveihin (Euphorbiaceae) Oldfieldioideae-alaheimona.[1]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]