Skandiumfluoridi
| Skandiumfluoridi | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | ScF3 |
| Moolimassa | 101,96 |
| Ulkomuoto | Valkoinen kiteinen aine |
| Sulamispiste | 1552 °C[1] |
| Kiehumispiste | 1607 °C [1] |
| Liukoisuus veteen | Liukenee hieman veteen |
Skandiumfluoridi (ScF3) on skandium- ja fluoridi-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdistettä voidaan käyttää metallisen skandiumin valmistamiseen.
Ominaisuudet, valmistus ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huoneenlämpötilassa skandiumfluoridi on valkoista kiteistä ainetta[1]. Yhdisteen alkeiskoppi on kuutiollinen, mutta korkeassa paineessa se esiintyy romboedrisenä tai ortorombisena muotona[2]. Skandiumfluoridin lämpölaajenemiskerroin on negatiivinen lämpötila-alueella −263–826 °C eli se kutistuu lämmetessään. Selvimmin tämä ilmenee matalissa lämpötiloissa[3]. Aine liukenee vain vähäisessä määrin veteen. Skandiumfluoridi on Lewis-happo ja reagoi fluoridi-ionien kanssa muodostaen kompleksisen heksafluoroskandaatti(III)ionin ([ScF6]3-).[1] [4][5]
Skandiumfluoridia valmistetaan kuumentamalla skandiumoksidia vetyfluoridin tai ammoniumvetyfluoridin kanssa. Sitä muodostuu myös saostamalla skandiumin vesiliuoksista fluorideilla.[5][6][7]
- Sc2O3 + 6 HF → 2 ScF3 + 3 H2O
Skandiumfluoridia käytetään metallisen skandiumin valmistamiseen pelkistämällä se magnesiumin tai kalsiumin avulla.[6][7] Se toimii myös katalyyttinä valmistettaessa silyylienolieettereistä hydroksiketoneja[8].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Egon Wiberg, Nils Wiberg, Arnold Frederick Holleman: Inorganic chemistry, s. 1322-1323. Academic Press, 2001. ISBN 978-0-12-352651-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 9.62021). (englanniksi)
- ↑ K. S. Aleksandrov, V. N. Voronov, A. N. Vtyurin, A. S. Krylov, M. S. Molokeev, M. S. Pavlovski, S. V. Gorya, A. Yu. Likhacheva & A. I. Ancharov: Pressure-induced phase transition in the cubic ScF3 crystal. Physics of the Solid State, 2009, 51. vsk, nro 4, s. pages 810–816. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 9.6.2021.
- ↑ Benjamin K. Greve, Kenneth L. Martin, Peter L. Lee, Peter J. Chupas, Karena W. Chapman & Angus P. Wilkinson: Pronounced Negative Thermal Expansion from a Simple Structure: Cubic ScF3. Journal of the American Chemical Society, 2010, 132. vsk, nro 44, s. 15496–15498. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 9.6.2021. (englanniksi)
- ↑ Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 965. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515. (englanniksi)
- ↑ a b Prakash Satya: Advanced Chemistry of Rare Elements, s. 338. S. Chand Publishing, 2013. ISBN 978-81-219-4254-6. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 9.62021). (englanniksi)
- ↑ a b Pradyot Patnaik: Handbook of inorganic chemicals, s. 810. McGraw-Hill Professional, 2002. ISBN 9780070494398. (englanniksi)
- ↑ a b N. A. Yefimov: Handbook of Non-Ferrous Metal Powders, s. 525. Elsevier, 2009. ISBN 978-1-85617-422-0. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 9.62021). (englanniksi)
- ↑ Masaya Kokubo & Shu Kobayashi: Scandium(III) Fluoride as a Novel Catalyst for Hydroxymethylation of Dimethylsilyl Enolates in Aqueous Media. Synlett, 2008, 10. vsk, s. 1562-1564. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 9.6.2021. (englanniksi)