Skandinaviankoira
| Skandinaviankoira | |
|---|---|
 |
|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa | Skandinavia |
| Määrä | Suomessa noin 200–500 |
| Alkuperäinen käyttö | rekikoira |
| Nykyinen käyttö | rekikoira |
| Muita nimityksiä | Scandinavian Hound, Eurohound |
| FCI-luokitus | ei |
| Ulkonäkö | |
| Paino | 18–24 kg |
| Väritys | mikä tahansa, usein täplikäs kokomusta tai musta valkoisin merkein |
Skandinaviankoira on rekikoiraksi tarkoitettu koiratyyppi, joka alaskanhuskyn tapaan on pikemminkin suunnitelmallisesti ja tiettyä käyttötarkoitusta varten jalostettu roturisteytys kuin vakiintunut koirarotu. Tämän vuoksi koiran ominaisuudet vaihtelevat melkoisesti, vaikka sillä onkin selkeä käyttötarkoitus. Risteytykseen on käytetty alaskanhuskyä ja pointtereita.
Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koska skandinaviankoiran jalostus on painottunut sen käyttötarkoitukseen ja suosituskykyyn, sen ulkonäkö vaihtelee. Ensimmäisen sukupolven risteytyksinä syntyneillä skandinaviankoirilla on usein puolipystyt korvat ja musta väritys pienin valkoisin aluein tai yksivärinen karvapeite laikuin tai täplin. Myös joitain täysin täplikkäitä koiria esiintyy. Pointteriosuuden pienentyessä koira alkaa muistuttaa enemmän alaskanhuskyä. Keskimääräinen paino on 18–24 kg.[1]
Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Skandinaviankoira on alaskanhuskystä ja pointterista polveutuva risteytyspopulaatio, jota jalostetaan mahdollisimman nopeaksi rekikoirakilpailuja silmällä pitäen. Se esiintyi ensi kertaa kilpailuissa Skandinavian alueella. Siinä yhdistyvät siperianhuskyn vuosisatojen ajan hiottu kyky reen vetoon sekä pointterin innokkuus ja atleettisuus.
Kahden rodun joiden taustalla on täysin toisistaan eroavat geenipoolit risteyttämisen syynä on yleensä heteroosi, mutta se voi myös jatkua risteyttamällä ensimmäisen polven risteytys takaisin toiseen kantarotuun jotta tietyt puhdasrotuisen kannan ominaispiirteet vahvistuisivat.[2]
Skandinaviankoiran ensimmäisen polven risteytyskannalla (50 % pointteria, 50 % alaskanhuskyä) on lyhyt karvapeite, joka soveltuu lähinnä sprinttikilpailuihin joihin ei sisälly lepäämistä tai nukkumista reitin aikana. Kun ensimmäinen risteytyssukupolvi risteytetään takaisin alaskanhuskyyn, jälkeläisillä saattaa olla jo tiheämpi karvapeite, joka sopii paremmin pidemmän matkan rekikilpailuihin.
Alaskanhuskyä on jalostettu tarkasti [3] suorituskykyä silmällä pitäen siitä lähtien kun Alaskan rekikoirakilpailut aloitettiin. Lyhytkarvaisen saksanseisojan ja pointterin geenipooli on rajoitettu, sillä ne ovat virallisesti hyväksyttyjä rotuja. Tästä huolimatta myös niitä jalostettiin suorituskykyisyyden perusteella: Skandinaavisia pointtereita, joista ensimmäiset skandinaviankoirat myöhemmin syntyivät, käytettiin alun perin sekä rekikilpailuihin että metsästykseen.[1]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Egil Ellisin haastattelu
- ↑ Karjan risteyttäminen (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Kilpailuihin käytettävät rekikoirat
