Sirokeijukorento

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sirokeijukorento
Koiras
Koiras
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Sudenkorennot Odonata
Alalahko: Hentosudenkorennot Zygoptera
Heimo: Keijukorennot Lestidae
Suku: Lestes
Laji: sponsa
Kaksiosainen nimi

Lestes sponsa
(Hansemann, 1823)

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Sirokeijukorento Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Sirokeijukorento Commonsissa

Sirokeijukorento (Lestes sponsa) on keijukorentoihin kuuluva kirkasvärinen sudenkorento, joka on hyvin yleinen varsinkin loppukesästä. Lajin lentoaika on kesä-heinäkuun vaihteesta syyskuun loppupuolelle päälentoajan ajoittuessa heinäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naaras
Koiraan perälisäkkeet

Takaruumiin yläpinta on enimmäkseen tummanvihreä. Koiraan keskiruumiin sivut ja takaruumiin kärki ovat paljolti sinihärmäiset, naaraan ruskeankeltaiset.

Sirokeijukorento näyttää hyvin paljon isokeijukorennolta. Se muistuttaa myös isotytönkorentoa ja kääpiötytönkorentoa. Sirokeijukorentokoiras eroaa isokeijukorentokoiraasta alempien perälisäkkeiden ja takaruumiin toisen jaokkeen selkäpuolen sinihärmäisyyden perusteella. Sirokeijukorennolla on suorat alemmat perälisäkkeet, eikä toisiaan kohti kärjestä kaartuvat, kuten isokeijukorennolla. Sirokeijukorentokoiraan 2. jaokkeen selkäpuoli on kokonaan sinihärmäinen. Nuorilta yksilöiltä sininen väri tosin puuttuu, ja kehittyvillä yksilöillä sitä on vain osassa jaoketta.[2]

Naaraalla on keskiruumiin sivulla vaalea hartiasaumajuova ja yksittäinen vihreä piste. Munanasetin on lyhyempi kuin isokeijukorennolla eikä jatku takaruumiin kärjen ohi. Naaraat voivat olla satunnaisesti väritykseltään koiraan kaltaisia.[2]

Sirokeijukorennolla on muiden keijukorentojen lailla tapana pitää paikoillaan ollessaan siipiä auki levitettyinä, eikä hentosudenkorennoille tyypillisesti yhteen taitettuina.

Sirokeijukorennon takaruumiin pituus on 25–32 mm ja takasiiven pituus 19–24 mm.[2]

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lajia esiintyy enimmäkseen yleisenä Länsi-Euroopasta Japaniin ulottuvalla alueella, jolla se kuuluu monin paikoin yleisimpiin sudenkorentolajeihin.[1] Suomessa se on yleisimpiä loppukesällä tavattavia korentolajeja.[2]

Sirokeijukorento elää erittäin monenlaisten vesialueiden äärellä. Yksilömäärä on suurin pienillä lammilla ja järvenlahdilla.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kalkman, V. J.: Lestes sponsa IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 13.8.2014. (englanniksi)
  2. a b c d e Karjalainen, Sami: Suomen sudenkorennot, s. 70–71. Uudistettu laitos. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2010. ISBN 978-951-31-5425-7.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]