Luettelo Linnunrata-kirjasarjan käsitteistä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tämä on luettelo Douglas Adamsin Linnunradan käsikirja liftareille -sarjan käsitteistä.

Baabelin kala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baabelin kala on pieni keltainen kalalta näyttävä verijuotikas (iilimato), joka toimii tulkkina galaksien välisessä kommunikaatiossa.

Kala asetetaan henkilön korvakäytävään. Ravinnokseen tämä loiseläin käyttää aivotoiminnasta syntyvää energiaa, jota se ei ota isännästään, vaan tämän lähiympäristöstä. Ravittuaan itsensä tällä energialla se ulostaa isäntänsä aivoihin energiasta muodostettuja telepaattisia sanomia. Näin ollen Baabelin kalan isäntä pystyy välittömästi ymmärtämään maailmankaikkeuden kaikkia kieliä.

Linnunradan käsikirja liftareille kertoo, että Baabelin kala on maailmankaikkeuden kummallisin olio. Kirjassa mainitaan, että eräiden filosofien mukaan Baabelin kala on lopullinen todiste siitä, että Jumala ei ole olemassa. Päätelmä menee seuraavaan tapaan:

"Kieltäydyn todistamasta olemassaoloani", sanoo Jumala, "sillä todisteet tekevät uskon tarpeettomaksi, ja ilman uskoa minä en ole mitään."
"Mutta", sanoo ihminen, "Baabelin kala on kiistaton todistus sinun olemassaolostasi, eikö vain. Mitään sen kaltaista ei olisi voinut kehittyä sattumalta. Se todistaa sinun olevan olemassa, joten - omien perustelujesi mukaan - et ole olemassa. M.O.T."
"No voihan nenä", sanoo Jumala. "Tuota minä en ollut tullut ajatelleeksikaan", ja katoaa kuin irreaalinen pieru logiikan Saharaan.

Lisäksi käsikirja mainitsee, että poistamalla kaikki kommunikaatiovaikeudet galaksien rotujen väliltä Baabelin kala on saanut aikaan suurempia ja verisempiä sotia kuin mikään muu koko maailmankaikkeuden historiassa.

Kalan nimi viittaa Baabelin torniin, joka esiintyy Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa. Tarinan mukaan Jumala suuttuneena ihmiskunnalle hajotti Baabelin tornin ja muun muassa sekoitti ihmiskunnan kielet estääkseen tornin uudelleen rakentamisen.

Linnunradan käsikirjan ihailijoiden keskuudessa Baabelin kala on yksi kirjasarjan kuuluisimpia käsitteitä.

Internetin hakuteknologiaa kehittävällä yrityksellä AltaVistalla on Babel Fish Translation -niminen käännöspalvelu, joka kääntää tekstejä tai web-sivustoja eri kielille.

Disaster Area[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Disaster Area (kuunnelmassa Katastrofialue) on "plutoniumrockyhtye" Gagrakackan ajatusvyöhykkeeltä, joka on laajalti tunnettu äärimmäisen kovaäänisestä musiikistaan. Yhtyeen laulajana toimi/toimii Hotblack Desiato. Yhtyeen tulot ovat niin valtavat, että ne laajentavat hypermatematiikan rajoja. Heidän päätaloustutkijansa nimitettiikin neomatematiikan professoriksi Maximegalonin yliopistoon johtuen Disaster Arean veronpalautuksia koskevasta yleisestä ja suppeammasta teoriastansa.

Linnunradan käsikirjan liftareille mukaan yhtyeen musiikki on paitsi kovaäänistä musiikkia, myös kaikkein kovinta tunnettua melua koko luomakunnassa. Yhtyeen fanien mukaan musiikin soundi on parhaimmillaan kuunneltuna betonibunkkerissa, joka sijaitsee noin 60 kilometrin päässä itse esiintymislavasta. Yhtyeen jäsenet itse soittavat musiikkiaan kauko-ohjaimilla vahvasti äänieristetystä avaruusaluksesta, joka kiertää kyseistä planeettaa, tai niin kuin yleisemmin tapahtuukin, jotain ihan toista planeettaa.

Yhtyeen laulut ovat yleensä varsin yksinkertaisia, jotka toistavat vanhaa tuttua kaavaa, jossa tyttöolio kohtaa poikaolion alla hopeisen kuun, joka sitten räjähtää ilman mitään näkyvää syytä.

Disaster Arean esiintyminen on täysin kiellettyä joissain osissa Linnunrataa. Osissa taiteellisista syistä, mutta useimmissa sen vuoksi, että heidän äänentoistolaitteensa ovat ristiriidoissa paikallisten alueiden aserajoitussopimusten kanssa.

Maailmankaikkeuden toiseksi huonoin runous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmankaikkeuden toiseksi huonointa runoutta kirjoittivat Linnunradan käsikirjan mukaan Krian azgothit. Heidän mestarirunoilijansa oli Grunthos Mahtipontinen, jonka teoksia ovat muun muassa Oodi pienelle vihreälle möykylle jonka löysin kainalostani juhannuspäivän aamuna ja kaksitoistaosainen eepos Mieluisimmat kylpykurlaukseni, jota lausuessaan kirjan mukaan Mahtipontinen kuoli, kun hänen suolistonsa päätti pelastaa ihmiskunnan, syöksyi ylös hänen kurkustaan ja kuristi hänen aivonsa. Huonoimmasta runoudesta ei tarvitse kirjan mukaan huolehtia, sillä se tuhoutui Maan mukana.

Margrathea[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Margrathea on fiktiivinen planeetta, joka kiertää Soulianisin ja Rahmin kaksoisaurinkoa Hevosenpään tähtisumussa. Kuten Käsikirjassa kerrotaan, Linnunradan kaikkein menestyksekkäimpien ja rikkaimpien kauppiaiden mielestä elämä alkoi ajan mittaan tuntua kovin tylsältä ja mitättömältä, ja he alkoivat epäillä sen johtuvan heidän elinympäristöstään. Tästä syystä Linnunradassa tulivat muotiin käsityönä valmistetut luksusplaneetat. Tämä teollisuus keskittyi Margrathealle, missä hyperavaruusinsinöörit imivät materiaa avaruuden valkoisista aukoista ja muotoilivat niistä unelmaplaneettoja. Margrathea kuitenkin itse rikastui jättäen muun Linnunradan säälittävään köyhyyteen. Järjestelmä hajosi, keisarikunta romahti ja planeetan ylle laskeutui hiljaisuus.

Margrathea vaipui unholaan, ja pian sen muisto oli pelkkä legenda.
Näinä valistuksen aikoina ei kukaan tietenkään usko siihen sanaakaan.

Pangalaktinen kurlauspommi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pangalaktinen kurlauspommi on fiktiivinen alkoholijuoma, jonka vaikutuksia Linnunradan käsikirja liftareille kuvailee näin: "Se tuntuu siltä kuin aivosi lyötäisiin muusiksi sitruunaviipaleella, joka on kiedottu suurehkon kultaharkon ympärille". Käsikirja luettelee myös ne planeetat, joilta saa parasta kurlauspommia, ryypyn hinnan kullakin planeetalla ja niiden hyväntekeväisyysjärjestöjen nimet, jotka auttavat kurlauspommin käyttäjää pääsemään takaisin jaloilleen.

Pontikka on kurlauspommin tärkein osa.

Ainesosat:

  • Pullollinen vanhaa kunnon Janxin ponua
  • Mitallinen Santraginus V:n merivettä
  • Kolme jäätynyttä kuutiota arcturuslaista mega-giniä
  • Neljä litraa fallialaista suokaasua
  • Mitallinen Qualactinin hyperminttumehua
  • Algolin aurinkotiikerin hammas
  • Zamforia
  • Oliivi

Nautitaan hyvin varovasti.[1]

Pyyhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyyhepäivää kunnioittava pyyhe

Linnunradan käsikirja liftareille kertoo pyyhkeen olevan korvaamaton Linnunradan ympäri matkustavalle liftarille.

Kirja kuvaa pyyhettä näin: Pyyhe, kirjassa sanotaan, on ehkä kaikkein käyttökelpoisin esine peukalokyytiläisen tavaroista. Ensinnäkin sillä on käytännöllistä arvoa: Siihen voi kääriytyä matkatessaan Jaglan Betan kylmien kuiden pinnalla. Sen päällä voi maata Santraginus V:n hohtavilla marmorihiekkarannoilla ja hengittää merien juovuttavia tuoksuja. Sen alle voi nukahtaa Kakrafoonin erämaassa punaisten aurinkojen lempeässä loisteessa. Sitä voi käyttää purjeena pikku lautassaan purjehtiessaan myötävirtaan pitkin Mothin raskasvetisiä jokia.

Tärkeintä pyyhkeessä ovat kuitenkin sen edustamat henkiset arvot. Jos kulkuri (= ei-peukalokyytiläinen) huomaa että peukalokyytiläisellä on pyyhe tallella, hän olettaa jostain tuntemattomasta syystä automaattisesti että tällä on mukanaan myös hammasharja, pesurätti, saippua, peltirasiallinen keksejä, juomaleili, kompassi, kartta, narukerä, hyttyssuihke, sadeasu, avaruuspuku ja muuta pientä. Kaiken lisäksi kulkuri lainaa mielellään pyyhkeen omistajalle minkä tahansa edellä mainituista esineistä tai jotain muuta minkä peukalokyytiläinen voi väittää vahingossa "kadottaneensa". Kulkurit ovat sitä mieltä, että kuka tahansa, joka pystyy liftaamaan Linnunrataa pitkin ja poikin, ottamaan sitä niskasta ja ravistelemaan sitä, pysyttelemään hengissä epämääräisissä paikoissa, taistelemaan läpi ylivoimaisten esteiden ja olemaan koko ajan selvillä siitä missä hänen pyyhkeensä on, on selvästikin mies jota ei parane jättää pois laskuista.

Pyyhkeen avulla voi myös pelastua traalilaisen sontiaismolottajan kynsistä (ks alempana).

Pyyhkeestä onkin tullut kirjan fanien keskuudessa olennainen osa Linnunradan käsikirjaa ja joka vuosi 25. toukokuuta vietetäänkin "pyyhepäivää" Douglas Adamsin muistolle.

Siriuksen Kyberneettinen Kauppakomppania[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siriuksen Kyberneettinen Kauppakomppania (engl. Sirius Cybernetics Corporation) on kuvitteellinen yritys, jonka tuotteita ovat muun muassa luonteeltaan valoisat ja elämänmyönteiset ovet, sekä iloiset vertikaaliset ihmissiirtimet (hissit). Yhtiön valmistama Nutrimatic-laite (kuunnelmassa Ravintomaatti) kykenee analysoimaan asiakkaan makunystyröitä ja aineenvaihduntaa aistiärsykkeiden avulla saadakseen selville, mikä asiakkaalle parhaiten maistuisi. Tästä huolimatta laite tarjoaa asiakkaalleen poikkeuksetta mukillisen nestettä, joka on "lähes täysin, mutta ei tyystin erilaista kuin tee".

Siriuksen Kyberneettinen Kauppakomppania on myös kehittänyt ominaisuuden nimeltä Aito Inhimillinen Persoonallisuus (AIP), jolla sen uusimmat tuotteet on varustettu. Valitettavasti Aidon Inhimillisen Persoonallisuuden asentaminen laitteisiin saa ne tavallisesti masentumaan; tästä esimerkkinä on yhtiön valmistama paranoidi androidi Marvin, joka on yksi kirjasarjan keskeisistä hahmoista. Yhtiön iloiset vertikaaliset ihmissiirtimet on varustettu kyvyllä nähdä tulevaisuuteen, minkä ansiosta ne saapuvat oikeaan kerrokseen jo ennen kuin asiakas on päättänyt käyttää niitä. Tämä ominaisuus sai kuitenkin hissit turhautumaan ja muuttumaan vainoharhaisiksi, minkä ansiosta portaat tulivat uudelleen muotiin.

Kauppakomppanian tuotteet eivät ilmeisesti täysin tyydytä kuluttajia, sillä yhtiön valitusosasto kattaa Sirius Tau Cetin aurinkokunnan kolmen ensimmäisen planeetan suurimmat mantereet.

Kauppakomppania on erityisen kuuluisa ideakkaasta markkinointiosastostaan, josta Liftareiden käsikirja sanoo seuraavaa:

Linnunradan käsikirja liftareille määrittelee Siriuksen Kyberneettisen Kauppakomppanian markkinointiosaston "porukaksi aivottomia kusipäitä, jotka ammutaan ensimmäisinä, kun vallankumous alkaa" [...] Yllättävää kyllä, Käsikirja, jonka joku vahingossa pudotti aikarepeämän läpi tuhannen vuoden päästä tulevaisuudesta, määrittelee Siriuksen Kyberneettisen Kauppakomppanian markkinointiosaston "porukaksi aivottomia kusipäitä, jotka ammuttiin ensimmäisinä, kun vallankumous alkoi".

Jaa ja nauti (engl. Share and Enjoy) on Siriuksen Kyberneettisen Kauppakomppanian valitusosaston iskulause, sekä koko yhtiön tunnuslaulun nimi. Tätä ilmausta käytetään toisinaan ilmaisohjelmien ja avoimen lähdekoodin ohjelmien julkaisuissa.

Syvä Miete[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lopullinen Vastaus.

Syvä Miete on erään yliälykkään panulotteisen rodun, hiirien, itselleen rakentama supertietokone, jonka he tekivät saadakseen lopullisen vastauksen Perimmäiseen Kysymykseen elämästä, maailmankaikkeudesta ja kaikesta muusta sellaisesta. Syvä Miete laski ja arvioi 7,5 miljoonan vuoden ajan ja ilmoitti sitten, että vastaus on 42 – ja että sen saattoi ymmärtää vain, jos tiesi Perimmäisen Kysymyksen. Niin piti rakentaa toinen vieläkin suurempi tietokone selvittämään Kysymystä. Tämä tietokone, jonka nimi oli Maa, oli niin valtava, että sitä hyvin usein luultiin planeetaksi - näin uskoivat etenkin ne apinankaltaiset olennot, ihmiset, jotka sen pinnalla elivät täysin tietämättöminä siitä, että olivat vain osa suurta tietokoneohjelmaa. Ikävä kyllä, juuri ennen tulosten lukemisen hetkeä vogonit odottamatta tuhosivat tietokone Maan, koska se oli uuden hyperavaruusohikulkutien reitillä (tai niin he väittivät), ja niin jouduttiin heittämään kaikki toivo elämän tarkoituksen selville saamisesta - tai siltä ainakin näytti. Kaksi ihmistä jäi kuitenkin henkiin; Arthur Dent ja Tricia McMillan.

Traalilainen sontiaismolottaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Verenhimoinen traalilainen sontiaismolottaja (alkukielellä engl. Ravenous Bugblatter Beast of Traal) on kirjasarjassa esiintyvä fiktiivinen eläinlaji.

Tämä Traal-planeetalta kotoisin oleva peto on erittäin vaarallinen, mutta tyhmä. Liftareiden käsikirjan mukaan paras tapa suojautua traalilaisen sontiaismolottajan hyökkäykseltä on kietoa pyyhe oman päänsä ympärille, sillä se olettaa, että jos saalis ei voi nähdä sitä, sekään ei voi nähdä saalista. Traalilainen sontiaismolottaja tekee kuulemma myös hyvää ruokaa turisteista.

Kirjaan perustuvassa tekstiseikkailupelissä pelaaja on jumissa sontiaismolottajan luolassa ja selviää sieltä pois tekemällä hautakummun ja kaivertamalla siihen nimensä. Sontiaismolottaja näkee haudan ja luulee jo syöneensä pelaajan sekä haudanneensa tämän ja poistuu paikalta.[2]

Säkenöivät, jalokivien lailla hohtavat sateenkaariravut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näitä kauniita eläimiä esiintyy vain vogonien kotiplaneetalla. Siellä evoluutio – huomatessaan minkä erehdyksen teki vogonien kanssa – yritti korjata asian tekemällä nämä kauniit sateenkaariravut. Vogonit harrastavat näiden säkenöivien, jalokivien lailla hohtavien sateenkaarirapujen hakkaamista rautavasaroilla pirstaleiksi.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Näin galaksi keittää. Ohje kokonaan: Otetaan pullollinen vanhaa kunnon Janxin ponua, johon sekoitetaan mitallinen Santraginus V:n merivettä (Ah, ihmeellistä santraginealaista merivettä – ah, autuaita santraginuksen kaloja! sanotaan kirjassa). Seokseen pannaan sulamaan kolme kuutiota arcturuslaista mega-giniä (kuutioiden tulee olla hyvin jäätyneitä, sillä muuten niiden sisältämä puhdistettu bensiini pääsee haihtumaan). Juoman läpi puhalletaan neljä litraa fallialaista suokaasua niiden onnellisten peukalokyytiläisten muistoksi, jotka ovat kuolleet ekstaasiin Fallian soilla. Hopealusikan pesän selkää pitkin valutetaan joukkoon mitallinen Qualactinin hyperminttumehua, joka on Qualactinin alueen päähän nousevista tuoksuista paras, aavistuksen verran makea ja mystinen. Joukkoon pudotetaan Algolin aurinkotiikerin hammas ja katsotaan, kuinka se sulaessaan valaa juomaan Algolin aurinkojen tulta. Päälle sirotellaan zamforia. Lisätään juomaan oliivi. Nautitaan... mutta... hyvin varovasti..." (Adams, s 23-24)
  2. Kirjaan perustuva Java-tekstiseikkailupeli