Sinivuokko-käenkaalityyppi

Sinivuokko-käenkaalityyppi (Hepatica-Oxalis-tyyppi, HeOT) on Suomen metsätyyppiopin mukainen lehtotyyppi. Se on Etelä-Suomen hemiboreaalisella ja eteläboreaalisella vyöhykkeellä tuoreen runsasravinteisen lehdon päätyyppi. Eteläisen Suomen jalopuulehdot ovat usein tätä lehtotyyppiä.

Sinivuokko-käenkaalityypin lehdon kenttäkerroksen kasvillisuuden tyypillisiä lajeja ovat nimilajien, käenkaalin (Oxalis acetosella) ja sinivuokon (Hepatica nobilis), lisäksi valkovuokko (Anemone nemorosa), keltavuokko (Anemone ranunculoides), mustakonnanmarja (Actaea spicata), kaiheorvokki (Viola selkirkii), lehtokorte (Equisetum pratense), sudenmarja (Paris quadrifolia), lehtoimikkä (Pulmonaria obscura), pysty- ja hentokiurunkannus (Corydalis solida, C. intermedia ), lehtoleinikki (Ranunculus fallax coll.), lehtoarho (Moehringia trinervia), lehto-orvokki (Viola mirabilis), lehtopähkämö (Stachys sylvatica), jänönsalaatti (Mycelis muralis), aitovirna (Vicia sepium), vuohenputki (Aegopodium podagraria), tesma (Milium effusum) ja tammivyöhykkeellä lehtosinijuuri (Mercurialis perennis). Tosin sinivuokko saattaa joskus puuttuakin.

Lähteet

• Metsäntutkimuslaitos: Metsätyypit, opas kasvupaikkojen luokitteluun (Arkistoitu – Internet Archive)
• Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.): Suomen luontotyyppien uhanalaisuus, Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset (pdf) (Osa 5: Metsät, s. 264) 2008. Vammala: Suomen ympäristökeskus. Viitattu 10.4.2010.

Metsätyyppiopin mukaiset Suomen metsien kasvupaikkatyypit, suotyypit ja suoyhdistymätyypit