Vuohenputki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vuohenputki
Girsch Standort Wegrand.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Apiales
Heimo: Sarjakukkaiskasvit Apiaceae
Suku: Vuohenputket Aegopodium
Laji: podagraria
Kaksiosainen nimi
Aegopodium podagraria
L.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Vuohenputki Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Vuohenputki Commonsissa

Vuohenputki (Aegopodium podagraria) on monivuotinen, hyönteispölytteinen sarjakukkaiskasvi. Vuohenputki on kauppayrtti.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuohenputki kasvaa 30–100 cm korkeaksi. Kasvilla on voimakas maavarsi, josta se versoo joka kevät varsin aikaisin. Lehdet ovat kahteen kertaan kolmisormiset (lehti jakautuu kolmeen osaan, joista kukin jakaantuu kolmeen lehdykkään), kukinto on kerrannainen sarja ja kukat vihertävän valkoiset. Pikkusarjoissa ei ole suojuslehteä. Lehtiruodin kouru erottaa sen muun muassa myrkkykeisosta.

Vuohenputki muodostaa tiheitä yhtenäisiä kasvustoja ja tukahduttaa muut kasvit ympäristöstään. Pienetkin juurenpätkät versovat helposti, ja varmin keino kasvin hävittämiseksi onkin multien vaihtaminen kokonaan.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuohenputki kasvaa luonnonvaraisena Euroopassa, mutta se on levinnyt rikkaruohona Pohjois-Amerikkaan. Suomessa se on alkuperäinen ja yleinen varjoisten ja multavien lehtojen ja puronvarsien kasvi Etelä- ja Keski-Suomessa Suomenselän eteläpuolella. Se on hyötynyt asutuksesta leviämällä metsittyville pelloille, pellonpientarille ja puutarhoihin luontaisella esiintymisalueellaan ja myös Pohjois-Suomessa.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuohenputki kasvaa rehevässä lehtomaassa ja kesannolle jätetyillä pelloilla. Puutarhassa se saattaa olla tehokkaan leviämisensä vuoksi kiusallinen ja vaikeasti hävitettävä rikkaruoho. Kitkemisyritykset saavat maavarren murtumaan, ja kasvi uusiutuu maavarren palasista.[1]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuohenputken nuoria lehtiä voi käyttää villivihanneksena[1], mutta lajinmäärityksessä pitää olla tarkkana: muun muassa myrkkykatko, myrkkykeiso ja hukanputki näyttävät hieman samanlaisilta.[2] Vuohenputki muistuttaa kuitenkin ehkä eniten yleisenä kasvavaa vaaratonta karhunputkea (Angelica sylvestris).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]