Sinfonia nro 4 (Tšaikovski)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Pjotr Tšaikovski (18401893) sävelsi neljännen sinfoniansa f-mollissa (op. 36) vuosina 18771878. Se kantaesitettiin helmikuussa 1878 Nikolai Rubinsteinin johtamana. Sinfonia on neliosainen. Sen osat ovat seuraavat:

  • 1. Andante sostenuto - Moderato con anima - Moderato assai, quasi andante - Allegro vivo
  • 2. Andantino in modo di canzona
  • 3. Scherzo: Pizzicato ostinato - Allegro
  • 4. Finale: Allegro con fuoco

Neljännen sinfonian sävellystyö oli Tšaikovskille vaikea ja tuskallinen, mutta sen valmistuttua hän piti sitä yhtenä onnistuneimmista sävellyksistään. Tšaikovski omisti teoksen suosijalleen rouva Nadežda von Meckille, joka maksoi yli kymmenen vuoden ajan Tšaikovskille säännöllisen apurahan. Vaikka Tšaikovski ja von Meck olivat usein suorastaan kiihkeässä kirjeenvaihdossa, he eivät koskaan henkilökohtaisesti tavanneet. Sinfonian ensiesityksen jälkeen Tšaikovski kirjoitti von Meckille: "Olen niin iloinen siitä, että se on meidän teoksemme, ja kuullessanne sitä tietäkääkin, miten paljon olen sen joka tahdissa Teitä ajatellut."[1]

Sinfonia on levytetty useaan otteeseen. Levytyksillä ovat olleet esittäjinä muiden muassa Leonard Bernsteinin johtamat New Yorkin filharmonikot, Mariss Jansonsin johtamat Oslon filharmonikot, Daniel Barenboimin johtama Chicagon sinfoniaorkesteri, Herbert von Karajanin johtamat Berliinin filharmonikot ja Jevgeni Mravinskin johtamat Leningradin filharmonikot.

Instrumentaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
  1. Oiva Talvitie ja Kari Rydman (toim.): Sävelten maailma: musiikinkuuntelijan tietoteos, s. 361–362. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1956.