Simon kahakka

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kahakkapaikalla nykyisin oleva jääkärikämppä.

Simon kahakkana tunnetaan yhteenotto jääkärien ja heitä pidättämään tulleiden viranomaisten välillä Simon Maaninkajärvellä sijaitsevalla metsäsaunalla 11. joulukuuta 1916.[1] Kahakassa kaatui yksi ja haavoittui kolme jääkäriä. Kaksi jääkäriä jäi vangiksi. Pidättäjistä kaksi haavoittui.

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Simon kahakka tapahtui Saksasta käsin toimineiden jääkäriliikkeen miesten sekä suomalaisten ja venäläisten viranomaisten välillä, kun jääkärit ilmiannettiin heidän ollessaan majoittuneina Simon Maaninkajärven Yliojalla olevassa niittysaunassa. Jääkärien ja viranomaisten välillä käytiin noin neljä tuntia kestänyt piiritys ja tulitaistelu, jonka jälkeen jääkärit pakenivat.

Kahakkaan osallistuneista jääkäriliikkeen miehistä useimmat olivat Saksasta komennettuja etappijääkäreitä. Heidän tarkoituksensa oli mm. ottaa yhteyttä sosiaalidemokraattien johtomiehiin Suomessa ja värvätä jääkäripataljoonaan uusia miehiä. Kahakassa kaatunut Armas Lyytikäinen puolestaan oli jääkärirekryytti, vasta matkalla koulutukseen Saksaan.

Simon kahakka oli ensimmäinen Suomen maaperällä käyty taistelu suomalaisten ja venäläisten välillä Suomen sodan jälkeen. Tältä pohjalta sitä on pidetty jopa Suomen aseellisen itsenäisyystaistelun alkuna.[2]

Maaninkajärven niittysauna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metsä- ja niittysaunat olivat tilapäiskäyttöön tarkoitettuja asumuksia esimerkiksi kaukaisilla niittypalstoilla ja metsätyömailla.

Simon kahakan tapahtumapaikkana ollut metsäsauna oli mitoiltaan 3 × 3,5 metriä ja maalattiainen. Sen seiniä kiersivät istuin- ja makuulavitsat. Lämmönlähteenä oli luonnonkivistä ladottu sisäänlämpiävä kiuas, jonka savu poistuu lakiaukosta ja seinien räppänöistä. Metsäsauna on siis pikemminkin eräänlainen pieni savupirtti kuin "sauna" nykyisessä merkityksessä.[3]

Kahakan osapuolet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myöhemmin Simon kahakkana tunnetussa yhteenotossa olivat vastakkain jääkärit sekä näitä jäljittävät suomalaiset ja venäläiset viranomaiset.

Jääkäreistä kahakkaan osallistuivat:

Jääkäreitä olivat pidättämässä:

  • Eemeli Kallenautio, konstaapeli
  • Antti Ohenoja, konstaapeli
  • Artturi Kurkela, ylimääräinen poliisimies
  • Kaarlo Piippo, ylimääräinen poliisimies

sekä venäläiset Kuivaniemen vartion sotilaat:

  • Vasili Travin, aliupseeri ja sotamiehet
  • Pjotr Anukov
  • Filip Belgojev
  • Ais Magius
  • Ivan Šakurov
  • Jegor Štšukov[4]

Kahakan kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhteenoton perusta luotiin lauantaina 9. joulukuuta 1916, kun metsäsaunalle poikkesi kahdeksan metsätyömiestä, jotka olivat matkalla Kuivajoen varteen saunan kautta kulkevaa polkua pitkin. Heidän joukossaan ollut August Viitala vei myöhemmin tiedon kämpällä olevista miehistä Veskan taloon majoittuneille poliiseille, jotka hälyttivät apuvoimiksi venäläisiä sotilaita Kuivaniemeltä.

Metsäsaunalla olevista jääkäreistä Wichmann oli yhteenoton alkaessa juuri aloittanut vartiovuoronsa Vainion päätettyä omansa. Ulkona olivat Wichmann, Vainio sekä vartiovuorossa seuraavana oleva Mäntylä muiden ollessa sisällä saunassa. Piirittäjät havainnut Vainio meni sisälle ja teki hälytyksen, Mäntylä pakeni aiemman suunnitelman mukaan metsään, kun taas vartiokierrokseltaan kämpän pihapiiriin tullut Wichmann aloitti tulitaistelun ulkosalla, mutta hänen patruunansa riittivät vain muutamaan laukaukseen.

Tulitaistelun kestäessä Weckström syöksyi ensimmäisenä ulos saunasta ja haavoittui. Sisällä haavoittuivat ensin Lyytikäinen ja Närvänen ja myöhemmin Lyytikäinen uudelleen, nyt kuolettavasti sekä vielä Henrichsson. Jääkärit juoksivat ulos ja pakenivat lukuun ottamatta Lyytikäistä, Repoa ja pihalle jäänyttä Weckströmiä.

Kahakan viimeisinä vaiheina kämppä sytytettiin ulkoapäin palamaan, jolloin Revon oli tultava ulos ja haavoittunut Weckström pidätettiin pihalta.[5]

Tapahtumapaikka tänään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maaninkajärvestä on jäljellä enää nimi, paikka on nykyään järvestä kuivattua suota ja niittyä. Kahakan keskipisteenä olleen niittysaunan paikalla on uusi rakennus, jossa on tapahtumaan liittyviä kuvia ja vieraskirja. Paikalla on myös tapahtumasta kertova, vuonna 1927 paljastettu jääkäripatsas.

Elokuva "Kahakka"[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Simon kahakkaa käsittelee Asko Apajalahden ohjaama ja Anssi Apajalahden käsikirjoittama Fantasia Filmin ja Yle TV 1:n tuottama elokuva "Kahakka". Elokuva esitettiin 12. marraskuuta 2001 TV1:n Kotikatsomossa.[6][7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vainio, Väinö: Simon kahakka : Jääkärien ja santarmien välinen yhteenotto Simon Maaninkajärvellä 1916. Hämeenlinna: Karisto, 1968.
  • Wegelius, K.A.: Aseveljet I : Läntinen etappi ja Simon kahakka. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Laati, Iisakki: Mitä Missä Milloin 1951, s. 139. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1950.
  2. Tämä käsitys esitetään esimerkiksi Simon kunnan matkailusivuilla http://www.simo.fi/matkailu/nahtavyydet_sivu.html
  3. Wegelius 1924, 128; Vainio 1968, 93–94
  4. Kahakkaan osallistuneet jääkärit: Vainio 1968, 91; suomalaiset poliisit: mts., 100; venäläiset santarmit: mts., 102
  5. Tapahtumien kuvaus on laadittu tähän lähteen Vainio 1968 (s. 95, 104–112) pohjalta, koska Väinö Vainio oli itse tapahtumissa mukana. Wegelius 1924 (s. 114–162) on taustojen ja mm. Weckströmin tilanteen osalta yksityiskohtaisempi, mutta paikoitellen erittäin asenteellinen.
  6. Yle.fi Kotikatsomo
  7. Simon kahakka Elonetissä

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]