Silmäkeneva
Silmäkeneva on laaja suo- ja peltoalue Riihimäellä, joka oli kivikaudella yli 10 000 vuotta sitten muinaisjärvi.[1] Silmäkenevan muinaisjärvi syntyi mannerjään kuluttamaan kallioperän painanteeseen. Se erkani Yoldiamerestä n. 9 000 eaa.[2] Lähiympäristöineen Silmäkeneva muodostaa Etelä-Suomen oloissa ainutlaatuisen kivikautisen muinaisjäännöskokonaisuuden. Silmäkenevan muinaisjärven entisiltä rannoilta on löydetty useita kivikautisia asuinpaikkoja, jotka sijaitsivat 93-88 metrin korkeudella merenpinnasta.
Silmäkenevasta löytyi vuonna 1928 muinaissuksi, joka on radiohiilimenetelmällä ajoitettu ajanlaskun vaihteeseen.[2][3]
Nykyinen Silmäkenevan suoalue on pinta-alaltaan noin 425 hehtaaria.[4] Vantaanjoki laskee alueen läpi kohti Suomenlahtea. Riihimäen kaupungilla on suunnitelmia alueen virkistyskäyttöä koskien. Kanta-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen tekemässä linnustoselvityksessä vuosilta 2013-2014 on Silmäkenevan alue katsottu linnustollisesti yhdeksi Riihimäen merkittävimmistä kohteista.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Riihimäen arkeologiset tutkimukset - Silmäkeneva mikroliitti.fi
- Silmäkenevan kaksitoista vuosituhatta (Arkistoitu – Internet Archive) utu.fi
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Riihimäen kaupungin ympäristön tila 2017 (Arkistoitu – Internet Archive), riihimaki.fi, viitattu 7.4.2020.
- ↑ a b Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luotu OY - Riihimäki: Parooninmäen asemakaava ja asemakaavan muutos: Alueen arkeologinen potentiaali ja arkeologisen perinnön huomioiminen kaavaprosessissa (Arkistoitu – Internet Archive) (sivut 10 ja 12), riihimaki.fi, viitattu 7.4.2020.
- ↑ Etelä-Suomessa hiihdettiin Jeesuksen aikoihin nahalla liukastetulla mäntysuksella, yle.fi, viitattu 7.4.2020
- ↑ Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Tulvavesien pidättäminen Vantaan-Herajoen valuma-alueella (sivu 33, kohde 12 - Silmäkeneva) ymparisto.fi, viitattu 6.10.2020.