Silkkitie (televisiosarja)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Silkkitie
The Silk Road
Seidenstrasse GMT.jpg
Tyyli Dokumentti
Kestoaika n. 49 minuuttia
Alkuperämaa Japanin lippu Japani Kiinan lippu Kiina
Verkko NHK (Japani)
CCTV (China)
YLE (Suomi)
Yle TV2 (Suomi)
Esitetty 1984 – 1985
Jaksoja 30
Tuotanto
Tuotantoyhtiö(t) NHK
CCTV
Aiheesta muualla
IMDb

Silkkitie on Japanin television tuottama dokumenttisarja historiallisesta Aasiassa kulkeneesta Silkkitiestä. Yleisradio esitti sarjan Suomessa vuosina 1984–85, ja se on uusittu vuosina 1988–89, 1996–97, 2009 ja 2011.

Sarja tunnetaan myös tunnelmallisesta musiikistaan, jonka on säveltänyt japanilainen Kitarō. Varsinkin sarjan tunnusmusiikki on jäänyt historiaan. Sarjan suomenkielisenä kertojana toimii Lars Svedberg.

Kolme dokumenttisarjaa 1980-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Silkkitie oli alun perin 12-osainen sarja, jota esitettiin Japanissa kerran kuukaudessa 1. huhtikuuta 1980 alkaen nimellä シルクロード; sarja esitteli Silkkitietä Chang'anista (nykyisin Xi'an) Pamirin huipuille Pakistanin rajalla. Sarja sai suuren suosion, joten sitä jatkettiin tekemällä 18 osaa lisää (jap. シルクロード第2部 ローマへの道); jaksot esittelevät Silkkitietä Roomaan saakka. Jatko-osat esitettiin 1983–84.

Vuosina 1988–1989 sarjalle tehtiin myös 12-osainen jatkosarja Merten silkkitie (jap. 海のシルクロード), joka on esitetty Suomessa vuosina 1990, 1997, 2009 ja 2010–11.

Sarjaa on esitetty 38:ssa Aasian ja Euroopan maassa.

Ennen kuvauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyskuussa 1972 Japanin pääministeri Kakuei Tanaka vieraili Pekingissä. Vierailun yhteydessä Kiina ja Japani solmivat diplomaattiset suhteet. NHK:n ohjaaja oli Pekingissä televisioimassa vierailua. Kiinan pääministeri Zhou Enlai kutsui toimittajat Suureen kansanpalatsiin, jossa pitämässän puheessa pääministeri pyysi toimittajia esittelemään Kiinaa muulle maailmalle.

NHK:n ohjaaja sai idean sarjasta, joka esittelisi Han- ja Tang-dynastioiden aikaista Silkkitietä jonka kautta Kiina sai paljon kulttuurivaikutteita. NHK:n johto innostui ideasta. Silkkitien alueelle oli kuitenkin vaikea saada kuvauslupaa, esimerkiksi Legacy for the Future -sarjaa (1974–75) varten ei saatu kuvauslupaa Silkkitien alueelle.

Kuvausluvasta neuvoteltiin eri yhteyksissä. Kiinan pääministerin Deng Xiaopingin vierailun yhteydessä lokakuussa 1978 sarjan ohjaaja pääsi esittämään NHK:n pyynnön kuvausluvasta pääministerin sihteerille. Kuvauslupa Silkkitien alueelle saatiin uudenvuoden aattona 1978.

Jaksot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. Chang-an – vanhan Kiinan keskus. Esitetty YLE Teemalla 31.5.2011.

Matka alkaa Chang-anista eli nykyisestä Xi’anista, joka oli yli tuhat vuotta Kiinan pääkaupunki ja kansainvälisten vaikutteiden sulatusuuni.

2. Keltaisenjoen tuolla puolen. Esitetty YLE Teemalla 7.6.2011.

Qilian-vuorten juurella taistelivat muinoin Kiinan dynastiat ja vieraat paimentolaisheimot Silkkitietä rakennettaessa. Kiinnostavia ovat myös veistokset ja kallioon hakatut buddhat.

3. Autiomaan taideaarteet. Esitetty YLE Teemalla 14.6.2011.

Tutustumme Dunhuangin Tuhansien buddhien luoliin, niiden taideaarteisiin ja arvoitukselliseen asiakirjakätköön.

4. Mustan linnan arvoitus. Esitetty YLE Teemalla 21.6.2011.

Retki keskellä Gobin autiomaata sijaitsevaan Karakhoton kaupunkiin, Han-kauden pohjoiseen etuvartioon, jonka Tsingis-kaani tuhosi.

5. Loulanin valtakunta. Esitetty YLE Teemalla 28.6.2011.

Kommunistisen Kiinan tiedemiehet ensimmäistä kertaa muinaisen Loulanin kaupungin, Loulanin prinsessan ja vaeltavan järven arvoituksia selvittämässä.

6. Takla Makanin autiomaa. Esitetty YLE Teemalla 5.7.2011.

Eteläisen tien kaupunkikeitaat ovat hautautuneet hiekkaan, mutta lukuisat löydöt todistavat idän ja lännen kulttuurinvaihdon rikkaudesta.

7. Khotan – silkin ja jaden keidas. Esitetty YLE Teemalla 12.7.2011.

Tutustumme Silkkitien halutuimpiin kauppatavaroihin, silkkiin ja Hetianin jalokiviin.

8. Turfanin pätsi. Esitetty YLE Teemalla 19.7.2011.

Hamin ja Turfanin kaupunkikeitaat saivat kärsiä hunnien hyökkäyksistä Kiinaan, mutta myös nauttia eri rotujen rauhanomaisesta yhteiselämästä.

9. Tiensan – taivaan vuoret. Esitetty YLE Teemalla 26.7.2011.

Kiinan nykyaika ja menneisyys kohtaavat Silkkitiellä, kun sen vaikeakulkuisin osa voidaan kulkea rautateitse.

10. Matka musiikin maille. Esitetty YLE Teemalla 2.8.2011.

Musiikki ja tanssi ovat aina olleet suosittuja Kiinan Tiensan-vuorten eteläpuolisella alueella, ja ne ovat jättäneet jälkensä myös japanilaiseen musiikkiin.

11. Taivaallisten hevosten valtakunta. Esitetty YLE Teemalla 9.8.2011.

Tutustumme Silkkitien pohjoisen haaran paimentolaisten elämään ja "lentävien hevosten" kotiseutuun, Ilijoien laaksoon.

12. Pamirin tiet. Esitetty YLE Teemalla 16.8.2011.

Pitkä matka Kiinan halki päättyy Tashkurghaniin, jonne pääsee kahta reittiä, muinaista ja uutta.

13. Pamirin halki. Esitetty YLE Teemalla 23.8.2011.

Kiinasta Silkkitie ylittää Pakistanin rajan Pamirin lumipeitteisen vuoriston kohdalla.

14. Kuninkaan tie Pakistanissa. Esitetty YLE Teemalla 30.8.2011.

Silkkitien kuuluisimpia kohtia on Khyberin sola, jossa kohtasivat historian monien sotapäälliköiden tiet.

15. Muinainen Ladakh. Esitetty YLE Teemalla 6.9.2011.

Lähes neljän kilometrin korkeudella Himalajan vuoristossa Pohjois-Intiassa sijaitsee entisen Ladakhin kuningaskunnan pääkaupunki Leh.

16. Xuang Zangin jalanjäljillä Intiassa. Esitetty YLE Teemalla 13.9.2011.

Xuang Zang oli kuuluisa pappi ja tutkimusmatkailija 600-luvulla eaa.

17. Polttava aurinko ja Iranin eteläinen valtatie. Esitetty YLE Teemalla 20.9.2011.

Matkaamme yli tuhat kilometriä rutikuivan ja kuuman autiomaan halki Afganistanin rajalta muinaisen Persian valtakunnan pääkaupungin Persepoliin raunioille.

18. Autiomaa ja Koraani. Esitetty YLE Teemalla 27.9.2011.

Seuraamme Afganistanin rajalta lähtevää pohjoista valtatietä Iranin halki.

19. Kohti Bagdadia. Esitetty YLE Teemalla 4.10.2011.

Tigrisvirran varrella sijaitseva Bagdad oli yksi Silkkitien tärkeimmistä kauppapaikoista.

20. Tie, joka katosi veden alle. Esitetty YLE Teemalla 11.10.2011.

Kirgisiassa Silkkitie päättyy Issyk Kul -järven rannalle. Tielle tärkeä kaupunki on jäänyt veden alle.

21. Tasangon yli. Esitetty YLE Teemalla 18.10.2011.

Nykyisen Kazakstanin halki kulki reitti, jonka varrella käytiin rajuja taisteluja eri kulttuurien välillä.

22. Tajyan taivaalliset ratsut. Esitetty YLE Teemalla 25.10.2011.

Tarujen taivaalliset ratsut ovat kotoisin Uzbekistanin Tajyasta.

23. Sogdilaiset kauppiaat. Esitetty YLE Teemalla 1.11.2011.

Historiankirjoitus on melkein unohtanut sogdit, jotka hallitsivat pitkään Silkkitien kauppareittiä ja rakensivat monta suurta kauppakeskusta.

24. Samarkandin loisto. Esitetty YLE Teemalla 8.11.2011.

Aleksanteri Suuren aikoina Samarkand oli Silkkitien tärkeimpiä kaupunkeja. Nykyisessä Uzbekistanissa sijaitseva kaupunki eli suurimman loistonsa aikaa 1300-luvulla.

25. Karakumin aavikon halki. Esitetty YLE Teemalla 15.11.2011.

Nykyisessä Turkmenistanissa sijaitseva Karakumin aavikko oli yksi Silkkitien vaikeimmin ylitettävistä.

26. Toinen Silkkitie. Esitetty YLE Teemalla 22.11.2011.

Silkkitien pääreitti kulki muinaisen Persian halki kohti Roomaa. Toinen reitti kulki Kaspianmeren pohjoispuolelta Kaukasusvuorten yli.

27. Karavaaneilla kohti länttä. Esitetty YLE Teemalla 29.11.2011.

Seuraamme Silkkitietä karavaanin mukana Syyrian autiomaan halki ja ohitamme muinaisen Palmiran rauniot.

28. Turkkilaiset hevosenkasvattajat. Esitetty YLE Teemalla 6.12.2011.

Turkista löytyy vielä paimentolaisia, joiden pääelinkeinona ovat Silkkitien ajoista asti olleet hevoset.

29. Silkkikaupunki Aasian rajalla. Esitetty YLE Teemalla 13.12.2011.

1500 vuotta sitten kaksi kiinalaista pappia salakuljetti silkkiperhosen toukkia Turkkiin, joka on yhä yksi maailman silkintuotannon keskuksista.

30. Kaikki tiet vievät Roomaan. Esitetty YLE Teemalla 20.12.2011.

Olemme matkanneet Silkkitietä 13 000 kilometriä ja saavumme päätepisteeseen Roomaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]