Siirtolaisuusinstituutti

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Siirtolaisuusinstituutti Eerikinkadulta nähtynä.
Siirtolaisuusinstituutin toimitila Turussa Koulukadun suunnasta kuvattuna.

Siirtolaisuusinstituutti on muuttoliikkeiden tutkimiseen ja dokumentoimiseen erikoistunut laitos. Se perustettiin Turussa vuonna 1974[1]. Lisäksi instituutilla on alueellinen palvelupiste, Pohjanmaan aluekeskus, Seinäjoella.

Siirtolaisuusinstituutin pääasiallisena tehtävänä on kerätä muuttoliikkeisiin ja etnisiin kysymyksiin liittyvää aineistoa sekä suorittaa ja edistää niitä koskevaa tutkimusta. Sen 36 taustajärjestöön kuuluvat mm. useimmat Suomen yliopistot ja Turun kaupunki. Pääasiallisen toimintarahoituksen Siirtolaisuusinstituutti saa opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

Pohjanmaan aluekeskus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siirtolaisuusinstituutin Pohjanmaan aluekeskus aloitti toimintansa vuonna 1994. Sen tehtävänä on toteuttaa Siirtolaisuusinstituutin toiminta-ajatusta paikallisesti historiallisella ja kulttuurisella Pohjanmaalla, joka on ollut merkittävin siirtolaisuuden lähtöalue Suomessa.

Tutkimus ja julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siirtolaisuusinstituutin tutkimusalaan kuuluvat historiallisen ja suomalaisen siirtolaisuuden ohella myös maahanmuutto- ja etnisyyskysymykset sekä maassamuutto. Siirtolaisuusinstituutti järjestää myös seminaareja ja konferensseja tutkijoiden välisen kanssakäymisen edistämiseksi. Tutkimusten julkaisemiseksi Siirtolaisuusinstituutilla on kuusi julkaisusarjaa sekä lisäksi kaunokirjallinen sarja ja neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Siirtolaisuus–Migration -aikakauslehti.

Arkisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkistoinnin tavoitteena on siirtolaisten sekä muuttajien elämään ja itse muuttotapahtumaan liittyvän aineiston kerääminen ja tallentaminen sekä yhteyksien ylläpito muihin arkistoihin. Arkistossa on mm. seuraavia aineistoryhmiä: asiakirjat, siirtolaislehdet, kirjeet, postikortit, haastattelut, musiikkiäänitteet, valokuvat, diat, videot, elokuvat. Lisäksi Siirtolaisuusinstituutti on kerännyt historiallista esineistöä, kuten esim. matka-arkkuja ja kotitaloustavaroita.

Kirjasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siirtolaisuusinstituutin kirjaston erityisalana ovat siirtolaisuuden ja muuttoliikkeiden tutkimukseen liittyvät julkaisut ja muu aihepiiriä käsittelevä kirjallisuus. Kirjastoon saapuvat useimmat ulkosuomalaisten eri puolilla maailmaa julkaisemat lehdet sekä suuri määrä aiheeseen liittyviä aikakauslehtiä.

Siirtolaisrekisteri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siirtolaisrekisteriin kerätään tietoja siirtolaisista. Päälähteitä on kolme: lääninhallitusten passiluettelot, Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön matkustajaluettelot ja ulkoministeriön asiakirjat. Lisäksi rekisterissä on tietoja muistakin koti- ja ulkomaisista lähteistä, kuten siirtolaisten haastatteluista, sanomalehdistä, vuosijulkaisuista ja matrikkeleista. Rekisteriä hyödyntävät pääasiassa sukututkijat ja siirtolaisten jälkeläiset, mutta sitä käytetään myös tieteelliseen tutkimukseen.

Näyttelyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siirtolaisuusinstituutti tekee muuttoliikkeitä tunnetuksi myös näyttelyjen avulla. Päänäyttelyt käsittelevät siirtolaisuutta Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Ruotsiin ja Australiaan. Muita näyttelyjen aiheita ovat olleet mm. Turkulaiset maailmalla, sotalapset, siirtolaisurheilija Ville Ritola, Titanicin suomalaiset sekä sukututkimus. Osa näyttelyistä on pysyvästi esillä instituutin näyttelytiloissa.

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perustehtäviensä ohella Siirtolaisuusinstituutti järjestää myös erilaisia tapahtumia. Vuoden 2011 ulkosuomalaisjuhla Suomi Sydämessä kuului näistä laajamittaisimpiin. Juhlaa on tarkoitus jatkaa vuonna 2017 Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.siirtolaisuusinstituutti.fi/ - Siirtolaisuusinstituutin verkkosivusto


Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]