Šeberghan
| Šeberghan | |
|---|---|
  Šeberghan |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Afganistan |
| Maakunta | Džouzdžan |
| Väkiluku (2014/2015) | 146 333–175 599 |
Šeberghan on kaupunki Afganistanin pohjoisosassa Džouzdžanin maakunnassa. Sen asukasluku oli vuonna 2014/2015 Yk:n arvion mukaan 146 333–175 599.
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Šeberghan sijaitsee Afganistanin pohjoisosassa Džouzdžanin maakunnassa.[1] Kaupunki on rakennettu joen varrelle. Mazar-e Šarif sijaitsee Šeberghanista noin 130 kilometriä itään. Sen poikki kulkee Pohjois-Afganistanin pääasiallinen itä-länsisuuntainen maantie.[2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tila Tepe noin 5 kilometriä Šeberghanista pohjoiseen on arkeologinen löytöpaikka rautakaudelta. Alueelta on tehty löytöjä myös sasanidien ja kušanojen kausilta.[1]
Varhaisella islamilaisella kaudella Šeberghanin läpi kulki kauppareitti Heratin ja Balkhin välillä. Ibn Hawkal mainitsee sen paikkakuntana Džouzdžanissa Andkhoin, Sar-e Polin ja Yahudiyyan eli nykyisen Maimanan ohella. Paikkakunta tunnettiin hedelmällisenä maatalousalueena, jolla kasvatettiin esimerkiksi meloneja, rypäleitä ja vehnää. Kaupunki kukoisti taloudellisesti ghaznavidien kaudella, kunnes se alkoi taantua ilmeisesti samaan aikaan ghuridien nousun kanssa.[1]
Mongolien saapuessa alueelle sotajoukkoineen Šeberghan oli jäänyt selvästi Farjabin, Talakanin ja Yahudiyyan varjoon. Toisin kuin monet muut paikkakunnat, Šeberghan säästyi mongolien aiheuttamilta suuremmilta tuhoilta. Niinpä Marco Polon vieraillessa alueella vuonna 1275 hän kuvaili paikkakuntaa rikkaaksi kauppakaupungiksi. Kaupungin tunnetuksi tulleita meloneja vietiin karavaaneilla aina Kiinaan ja Intiaan saakka.[1]
1600-luvulla alueella alkoivat vaikuttaa eri kaupunkien emiirit.[1] Suurmogulit olivat ulottaneet valtansa alueelle hetkellisesti Aurangzibin voitettua uzbekit taistelussa lähellä Šeberghania vuonna 1646, mutta mogulien joutuessa vetäytymään pian takaisin alueesta tuli kulttuurillisesti osa turkkilaista Keski-Aasiaa.[3] Šeberghan ja maimana sotivat itäisempiä emiirejä vastaan Balkhin herruudesta. Maimanan hallitsija kukisti kilpailijansa Dorranien avulla. Liitto afgaanien kanssa oli kuitenkin epäsuosittu ja Šeberghanin hallitsija Izbasir perusti oman itsenäisen dynastiansa. Šeberghanin hallitsijat vastustivat Afganistanin laajenemista aina 1800-luvun jälkipuoliskolle saakka. Kaupunki tuhoutui kuitenkin lähes kokonaan maanjäristyksessä vuonna 1865 ja Šir Ali Khan kukisti sen viimeisen itsenäisen hallitsijan Hakim Khanin vuonna 1875.[1]
Vielä vuonna 1934 Šeberghania kuvailtiin lähes kokonaan raunioituneeksi paikkakunnaksi. Se alkoi kuitenkin kasvaa uudestaan vuoden 1960 jälkeen, kun lähiseudulta oli löytynyt maakaasua.[1] Teollisuuden parissa työskenteli monia venäläisiä ja Šeberghaniin viitattiinkin joskus "venäläisenä" kaupunkina. Venäläiset lähtivät neuvostosotilaiden mukana vuonna 1989.[4] Sittemmin 1990-luvulla se oli Abd al-Rašid Dostumin johtamien joukkojen tukikohta pohjoisessa.[1] Afganistanin sodan aikana vuonna 2001 Pohjoisen liiton joukot kuljettivat joukon talibanin taistelijoita kontteihin suljettuna Šeberghanin vankilaan. Konttien kuumuudessa kuoli satoja vankeja, jotka haudattiin joukkohautoihin.[3]
Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhdistyneiden kansakuntien asuinyhdyskuntaohjelman arvio Šeberghanin asukasluvusta oli vuonna 2014–2015 alemman arvion mukaan 146 333 ja ylemmän arvion mukaan 175 599.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h C.E. Bosworth, E. van Donzel, W.P. Heinrichs ja G. Lecomte: Encyclopaedia of Islam, Volume IX (San-Sze), s. 431. BRILL, 1998. ISBN 9789004104228. (englanniksi)
- ↑ Sheberghān Encyclopaedia Britannica. Viitattu 24.11.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Andrei Sergejeff: Afganistanin historia - Silkkitietä kulttuurien risteykseen, s. 132, 313. Gaudeamus Helsinki University Press, 2011. ISBN 978-952-495-219-4.
- ↑ Ludwig W. Adamec: Historical Dictionary of Afghanistan, s. 351-352. Kolmas painos. The Scarecrow Press, 2003. ISBN 0 8108 4852 X. (englanniksi)
- ↑ State of Afghan cities 2015 (pdf) (s. 12) Yhdistyneiden kansakuntien asuinyhdyskuntaohjelma. Viitattu 24.11.2020. (englanniksi)