Törnävän sairaala

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Törnävän sairaala on Seinäjoen Törnävällä sijaitseva vanha sairaala-alue, jonka vanhin osa rakennettiin 1920-luvulla piirimielisairaalaksi. Törnävän sairaala toimi psykiatrisena sairaalana vuoteen 1990 saakka, jolloin mielisairaalaverkkoa harvennettiin. Vanhin osa Törnävän sairaalasta toimii nykyisin osana Seinäjoen keskussairaala-aluetta, joka kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin ympäristöihin.[1] Sen eteläpuolella sijaitseva 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa rakennetussa B-mielisairaalassa eli Koskenalan sairaalassa on nyt Seinäjoen Steinerkoulu ja asuntolatoimintaa.[2]

Törnävän sairaala sijaitsee Östermyran kartanon entisen Ruutitehtaan puiston vieressä lähellä Seinäjoen rantaa. Vanhin osa, A-sairaala, rakennettiin 1920-luvulla ja myös Koskenalan sairaalana tunnettu B-sairaala 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa. Niiden ja Kyrkösjärven tekoaltaan väliselle metsäiselle rinteelle rakennettiin 1970-luvulta alkaen Seinäjoen keskussairaala, jonka osana myös entisen Törnävän sairaalan rakennukset toimivat.[1]

Törnävän sairaala toimi ensin nimellä Seinäjoen Piirimielisairaalat, sitten nimellä Seinäjoen Piirimielisairaala. Vuonna 1953 siitä tuli Seinäjoen keskusmielisairaala A- ja B-sairaaloineen. 1960-luvulla nimi muuttui Törnävän sairaalaksi.[1]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1913 päätettiin rakentaa Etelä-Pohjanmaan suomenkielisiä kuntia varten piirimielisairaala, ja vuonna 1915 se päätettiin sijoittaa Seinäjoelle. Ensimmäiset 60-paikkaisen sairaalan suunnitelmat teki yleisten rakennusten ylihallituksen arkkitehti E. A. Kranck, mutta rakentamiseen päästiin vasta sosiaalihallituksen arkkitehti Axel Mörnen tekemien satapaikkaisen sairaalan piirustusten perusteella. Ensimmäinen sairaalarakennus valmistui 1923, toinen 1924–1925, kolmas 1930 sekä osastot kaatumatautisia ja tylsämielisiä varten 1928 ja 1929. Ne ja alueelle johtavan Björkenheimintien sillan urakoi Oy Constructor Ab.[1]

1950-luvulla alueelle rakennettiin muun muassa hallintorakennus, kappeli ja henkilökunnan asuntoja arkkitehtitoimisto Cedercreutz ja Railon suunnittelemina.[1]

Vuoden 1953 mielenterveyslain myötä Suomen mielisairaalat jaettiin A-mielisairaaloihin sekä kroonisten ja rauhallisten potilaiden B-mielisairaaloihin.[1] B-sairaalan eli Koskenalan sairaalan rakennukset rakennettiin 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa vanhan sairaala-alueen eteläpuolelle. Alueita yhdistää pitkä koivukuja, Simunantie.[2]

Vuonna 1985 Törnävässä oli 681 paikkaa, jotka oli jaettu 20 osastoksi. Pitkäaikaispsykiatrian osastoja oli kahdeksan, joista seitsemän oli suljettuja osastoja. Suljetuilla osastoilla hoidettiin tavallisesti skitsofreniaa sairastavia. Pitkäaikaisosastolla 9 hoidettiin skitsofreniaa sairastavia miehiä. Sen toiminnalla ei ollut selkeitä kuntouttavia tavoitteita, vaan potilaille järjestettiin vain ajankuluksi toimintaa, kuten liikunta-, taide- ja työterapiaryhmiä.[3]

Vuonna 1984 henkilökunta teki opintomatkan Hesperiaan, minkä jälkeen päätettiin aloittaa myös vastuutasojärjestelmään perustuva kuntouttava ohjelma. Siihen kuului myös seurantalomakkeiden täyttö. Seuraavana vuonna osastolla ohjattiin myös naisia. Vuosina 1985−1999 osastolla 9 arvioitiin ilmapiiriä yhteensä 13 kertaa. Vuonna 1985 aloitettiin myös ensimmäiset seurantatutkimukset, joissa seurattiin kahden vuoden aikana kymmentä potilasta haastattelemalla heitä. Seurantapotilaiden kokemusten on sanottu olleen pääosin myönteisiä, mutta tulokset jätettiin raportoimatta kirjallisesti vedoten kohderyhmän pieneen kokoon.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Törnävän sairaala ja Seinäjoen keskussairaala Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  2. a b Huhtalan alueen asemakaavaselostus, Seinäjoen kaupunki 22.2.2012, sivu 8, viitattu 10.2.2015.
  3. a b Esa Nordling: Ruvettiin pitämään ihmisenä - Vastuutasojärjestelmässä kuntoutettujen skitsofreniapotilaiden kuntoutumisreitit, hoitopalvelujen käyttö ja psykososiaalinen hyvinvointi (s. 3) Väitöskirja. Syyskuu 2007. Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Viitattu 21.11.2016.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Rapila, Alpo K. Törnävän sairaala 1923–1973. Viisi vuosikymmentä järjestelmällistä mielisairaanhoitoa Vaasan läänissä. Seinäjoki: Törnävän sairaalan kuntainliitto 1973.
  • Aho-Mantila, Katariina. Törnävän sairaala 1974–1990. Seinäjoki: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2000. ISBN 9789524520065.