Saunakalja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Saunakalja on perinteinen suomalainen saunomiseen liittyvä kulttuuriperinne. Saunakalja on yleensä keskiolutta, nelosolutta tai kotikaljaa, mutta myös muitakin juomia käytetään vähemmissä määrin. Saunominen on ruokailun ohella tyypillisin arkipäiväntilanne, jolloin alkoholipitoista juomaa nautitaan Suomessa.

Saunakaljoja juovat sekä miehet että naiset.

Saunakalja ostetaan yleensä marketista hyvissä ajoin ennen saunomista ja laitetaan esimerksi jääkaappiin tai kylmään veteen jäähtymään saunan lämmityksen ajaksi. Olutta juodaan nautinto- ja seurustelujuomana mutta ei päihtymistarkoituksessa.lähde? Juomat nautitaan löylyjen ottamisen välissä ja välittömästi saunomisen jälkeen mutta yleensä ei itse löylyhuoneessa.[1]

Radio City selvitti toukokuussa 2014, milloin olut maistuu parhaalta. Kyselyyn osallistui 1 700 henkilöä, joista 650 vastasi oluen maistuvan parhaalta saunomisen yhteydessä.[2] Suomessa syntyy ajoittain keskustelua kirkon työntekijöiden ja johdon luvallisuudesta juoda saunakaljoja.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saunakaljoja ryhdyttiin ostamaan pienissä erissä keskioluen vapauttamisen jälkeen vuonna 1969.[1]

Terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos ja Ehkäisevä päihdetyö ry haluaisivat rajoittaa keskioluen myyntiä marketeista iltaisin. Tällöin myöskään saunaoluita ei pystyisi ostamaan kello kuuden jälkeen illalla.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pirjo Paakkanen - Jussi Simpura: Alkoholijuomat ja saunominen Nyky-Suomessa 1993. Sosiaali- ja Terveysministeriö. Viitattu 28.12.2016.
  2. Mikko Räsänen: Missä tilanteessa olut maistuu parhaalta... Radiocity. 3.5.2014. Bauer Media. Viitattu 28.12.2016.
  3. Saako arkkipiispa ottaa saunakaljat Yle uutiset. 9.3.2012. Yle. Viitattu 28.12.2016.
  4. Linda Pelkonen: Saunakaljat lukkojen taa klo 18 Uusi Suomi. 13.3.2014.