Sarzana

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sarzana
Sarzana - Panorama (da Monte Caprione).JPG

Sarzana

Koordinaatit: 44°07′N, 09°58′E

Valtio Italia
Alue Liguria
Maakunta La Spezia
Hallinto
 – Pormestari Alessio Cavarra (2013–)
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 34 km²
Korkeus 21 m
Väkiluku (30.11.2010) 21 978


















Sarzana (sarˈdzaːna) on kaupunki ja kunta La Spezian maakunnassa Ligurian alueella Italiassa, 15 kilometriä La Speziasta itään, Pisaan johtavan radan varrella kohdassa, jossa rata Parmaan eroaa pohjoiseen. Vuonna 2010 väkiluku oli 21 978.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarzanan sijainti tultaessa Magran (antiikin Macra) laaksoon, joka yhdisti Etrurian ja Liguria antiikin Rooman aikaan. teki sen sotilaallisesti merkittäväksi keskiajalla. Kaupunki mainitaan ensimmäisen kerran 983 Otto I Suuren asiakirjassa. Vuonna 1202 piispanistuin siirrettiin muinaisesta Lunista 5 kilometriä kaakkoon Sarzanaan.

Sarzanan herra vaihtui sen sijainnin vuoksi useita kertoja. Ensin kaupunki kuului Pisalle, sitten Firenzelle, sitten Genovan Banco di S. Giorgiolle ja vuodesta 1572 Genovalle itselleen.

Sarzanan linna.

Näiden tapahtumien vuoksi Sarzanasta tuli linnoituksena huomion kohde, ja se kiinnostaa edelleen sotahistorian ja erityisesti linnoitusten historian harrastajia.[1]

Vuonna 1814 kaupunki liitettiin Sardinian kuningaskuntaan, ja Ligurian ja Toscanan raja kulkee nykyisin sen ja Carraran välistä.

Paavi Nikolaus V on syntynyt Sarzanassa 1397.

Sarzanan lähelle asettui asumaan ennen vuotta 1264 toscanalaista Fucecchiota 900-luvulta alkaen hallinneen Cadolingi di Borgonuovon suvun haara, joka oli omaksunut nimen Buonaparte. Vuonna 1512 suvun eräs jäsen (Francesco Buonaparte, k. 1540) asettui pysyvästi asumaan Ajaccioon, ja näin hänestä tuli Buonaparten suvun Korsikan linjan perustaja ja siten Sebastiano Nicola Buonaparten suora esi-isä. Tämä vuorostaan oli keisari Napoleon I:n (s. Korsikalla 1769) isoisoisä.

Vuonna 1921 Sarzanassa käytiin paikallisen väestön ja fasistijoukon välisiä taisteluja (it. Fatti di Sarzana). Taistelujen aikana pieni karabinieerien ja tavallisten kansalaisten ryhmä ryhtyi vastarintaan ja torjui 300 aseistetun fasistin joukon, joka oli tullut tuhoamaan kaupunkia, ja he surmasivat osan sitä. Saksan miehittäessä Italiaa toisen maailmansodan aikana Sarzana oli partisaanivastarinnan keskus.

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sarzanan kirkko: goottilaistyylinen kirkko valkoista marmoria, rakennettu 1355–1474. Kirkossa on kaksi myöhemmältä ajalta peräisin olevaa hienoa veistettyä alttaria.
  • Sarzanan linnoitus: Lorenzo de' Medici tuhosi ja korjasi pisalaisten aiemmin rakentaman linnoituksen.
  • Sarzanan linna: Sarzanellon kukkulalla, keisari Otto I:n aikaisen linnoituksen paikalla. Linnan korjasi ja laajensi kondottieeri Castruccio Castracani, ja myöhemmin siitä tuli Lunin piispojen virka-asunto.
  • Sant'Andrean pieve: 900-1000-luvulta peräisin oleva seurakuntakirkko, joka kunnostettiin 1579. Siinä on 1500-luvulla rakennettu portaali. Kirkossa on 1300-1400-luvulta peräisin olevia marmorisia veistoksia, Domenico Fiasella Pyhimyksen kutsumus ja 12-kulmainen kastemalja.
  • Pyhän Fransiskuksen kirkko: ajoitettu asiakirjojen perusteella vuoteen 1238, ja perimätiedon mukaan sen on perustanut itse Fransiskus Assisilainen. Kirkossa on Giovanni di Balduccion tekemä Castruccio Castracanin pojan hautamuistomerkki (1328), piispa Bernabò Malaspinan hauta ja Priamo della Quercian tekemäksi arvioitu lynettifresko.
  • Palazzo del Capitano: suunnittelija Giuliano da Maiano (1472), nykyisin kuitenkin korjausten vuoksi täysin uudenlainen.

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Köppenin ilmastoluokituksessa seudun ilmasto kuuluu välimerenilmaston viileän kesän alaryhmään (Csb).[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sarzana.