Sarvikolibri
| Sarvikolibri | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Kiitäjälinnut Apodiformes |
| Heimo: | Kolibrit Trochilidae |
| Suku: | Heliactin |
| Laji: | bilophus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Heliactin bilophus |
|
| Katso myös | |
Sarvikolibri (Heliactin bilophus) on kolibreihin kuuluva lintulaji. Lajia tavataan Etelä-Amerikasta.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sarvikolibri voi kasvaa 10–11 cm pitkäksi. Sukupuolet eroavat toisistaan ulkonäöltään. Sarvikolibrin nokka on lyhyehkö, noin 2 cm, ja pyrstö on pitkä. Koiraan päälaki on kiiltävän sininen. Silmäkulmasta lähtee sinisen, punaisen ja kullan sävyissä kimaltava tupsu. Niska, selkä ja siivet ovat metallinkiiltoisen vihreät. Rinta on musta ja vatsa valkoinen. Sarvikolibrinaaraan päälaki on vihreä ja tupsuja ei ole.[2][3][4] Sarvikolibri räpyttää siipiään hyvin nopeasti, jopa 90 kertaa sekunnissa. Tämä on lintujen siiveniskujen nopeusennätys.[5]
Levinneisyys ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sarvikolibria tavataan Brasilian itäosista Boliviaan ja paikallisesti Surinamesta. Lajin elinympäristöä ovat pensaikkoiset savannit, avoimet metsät sekä puistot ja puutarhat. Laji liikkuu yksin ja sen ravintoa ovat muun muassa sitruspuiden, tulikruunujen ja tulimalvojen mesi.[2][3][4][6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ BirdLife International: Heliactin bilophus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-2. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 17.4.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Robert S. Ridgely, John A. Gwynne, Guy Tudor, Martha Argel: Wildlife Conservation Society Birds of Brazil, s. 188. Cornell University Press, 2016. ISBN 978-0-8014-7646-4. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 17.4.2023). (englanniksi)
- ↑ a b Miguel Lentino, Robin Restall, Clemencia Rodner: Birds of Northern South America, s. 966. Bloomsbury Publishing, 2020. ISBN 978-1-4729-8161-5. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 17.4.2023). (englanniksi)
- ↑ a b Arie L. Spaans, Otte Ottema, Jan Hein J.M. Ribot: Field Guide to the Birds of Suriname, s. 228. BRILL, 2017. ISBN 978-90-04-24929-5. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 17.4.2023). (englanniksi)
- ↑ Mark Carwardine: Animal Records, s. 121. Sterling Publishing Company, 2008. ISBN 978-1402756238. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 17.4.2023). (englanniksi)
- ↑ Glenn Bartley, Andy Swash: Hummingbirds, s. 167. Princeton University Press, 2022. ISBN 9780691182124. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 17.4.2023). (englanniksi)
| ||||||||||