Sanni Nieminen
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
Maa:  Suomi
| |||
| Naisten salibandy | |||
| MM-kilpailut | |||
 Hopeaa |
Tampere 2015 | ||
| Hopeaa |
Bratislava 2017 | ||
| Hopeaa |
Uppsala 2021 | ||
Sanni Nieminen (s. 4. elokuuta 1991) on suomalainen salibandyn pelaaja,[1] joka on pelannut niin puolustajana kuin hyökkääjänäkin.[2] Hän on pelannut Suomen naisten maajoukkueessa 58 ottelua[3] ja saavuttanut MM-hopeaa Tampereella 2015, Bratislavassa 2017 ja Uppsalassa 2021.[4][5][6][7] Hän on tehnyt maaotteluissa 19 maalia ja saanut 12 syöttöpistettä.[3]
Naisten Salibandyliigassa Nieminen on edustanut tamperelaista Classicia kaudella 2009–2010, kausilla 2011–2018 sekä jälleen kaudesta 2019–2020 alkaen. Hän on voittanut SM-kultaa vuosina 2010, 2012, 2013, 2015 ja 2017 sekä saavuttanut SM-hopeaa vuosina 2014, 2016 ja 2018.[1] Kauden 2018–2019 hän pelasi Sveitsin liigassa Piranha Churin joukkueessa ja saavutti hopeaa.[2][8] Niemisen kasvattajaseura on huittislainen SBS Rupu.[9]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Sanni Nieminen Nhlfinns.net. 21.11.2021. Viitattu 29.11.2021.
- ↑ a b Siltanen, Joel: Viisinkertainen Suomen mestari jättää Salibandyliigan – suuntana Sveitsin pääsarja Pääkallo.fi. 23.5.2018. Viitattu 24.4.2019.
- ↑ a b Pelaajatilastot 26.10.2021. Salibandyliitto. Viitattu 29.11.2021.
- ↑ Tikander, Vesa: Urheilun vuosikirja 37, s. 283. Urheilumuseo, 2016. ISBN 978-952-6644-10-3.
- ↑ Tikander, Vesa: Urheilun vuosikirja 39, s. 285. Urheilumuseo, 2018. ISBN 978-952-6644-12-7.
- ↑ Hirvonen, Hinni: Salibandynaisten kutkuttava MM-finaali päättyi tappioon – tämä jatkoaikaosuma ratkaisi trillerin Ruotsille 5.12.2021. Yle. Viitattu 5.12.2021.
- ↑ Tässä Suomen salibandynaiset Uppsalan MM-kisoissa – mukana viisi ensikertalaista Salibandy.fi. 27.10.2021. Suomen Salibandyliitto. Viitattu 5.12.2021.
- ↑ Sanni Nieminen palaa Classiciin - vahvistuu kaikkiaan viidellä pelaajalla Salibandy.fi. 22.5.2019. Suomen Salibandyliitto. Viitattu 29.11.2021.
- ↑ Ojala, Satu: Sanni Nieminen ensi kaudeksi Sveitsiin Lauttakylä. 21.6.2018. Arkistoitu 23.4.2019. Viitattu 24.4.2019.