San Justo (1779)
| San Justo | |
|---|---|
.svg){kind=small} |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Astillero Real, Cartagena |
| Laskettu vesille | 11. marraskuuta 1779 |
| Palveluskäyttöön | 16. marraskuuta 1779 |
| Loppuvaihe | romutettu 1828 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 1 750 bm |
| Pituus |
53,55 m (tykkikansi) 48,06 m (köli) |
| Leveys | 14,48 m |
| Syväys | 6,83 m |
| Miehistöä | 694 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
alempi tykkikansi: 28 × 24 naulan tykkiä ylempi tykkikansi: 30 × 18 naulan tykkiä puolikansi: 14 × 8 naulan tykkiä etukansi: 4 × 8 naulan tykkiä |
San Justo oli Espanjan laivaston vuonna 1779 vesille laskettu San Joaquín -luokan kaksikantinen 74-tykkinen linjalaiva.
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: San Joaquín -luokka
Francisco Gautierin sistema francésiin perustuva Eduardo Bryantin suunnittelema ja valmistama alus tilattiin Astillero Realilta Cartagenasta. Alus laskettiin vesille 11. joulukuuta 1779 ja otettiin palvelukseen 16. marraskuuta päällikkönään Juan de Urrutia.[1][2][3]
Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alus liitettiin 24. marraskuuta 1779 Juan de Lángara y Huarten yhdeksästä linjalaivasta koostuvaan laivastoon, jonka mukana se lähti 30. joulukuuta Cartagenasta sulkemaan Gibraltarille pääsyn Atlantilta. Alus saapui 1. tammikuuta 1780 laivaston mukana Atlantille. Se erkani 16. tammikuuta San Genaron kanssa laivastosta ja saapui kaksi päivää myöhemmin Cádiziin, missä ne liittyivät Córdovan laivastoon. Alus lähti 9. heinäkuuta laivaston mukana Cádizista, jonne palattiin 18. heinäkuuta.[3]
Alus lähti 31. heinäkuuta Cádizista Córdovan laivaston mukana partiomatkalle Cabo de São Vicenten edustalle. Laivasto valtasi 9. elokuuta brittiläisen 51 aluksen saattueen. Alus palasi 29. elokuuta laivaston mukana Cádiziin, mistä laivasto saattoi 30. lokakuuta saattueen merelle. Myrsky pakotti 1. marraskuuta aluksen hakemaan suojaa Cádizista.[3]
Marraskuussa alus lähti Dozin laivueen mukana Cádizista Brestiin, mistä se suojasi laivueen ja Ranskan laivaston Estaingin johtaman laivueen kanssa saattueen. Alus saapui 20. marraskuuta Cádiziin, missä se liitettiin Córdovan laivastoon, jonka mukana se lähti 6. helmikuuta 1781 Cabo de São Vicenten alueelle ja Portugalin rannikolle. Laivasto palasi 28. maaliskuuta Cádiziin, mistä se lähti 1. toukokuuta kohdatakseen Havannasta saapuvan Solanon laivaston. Córdovan laivasto palasi Cádiziin Solanon laivaston viipyessä.[3]
Alus lähti 23. heinäkuuta 1781 Cádizista laivastossa, johon kuului Córdovan laivaston 28 linjalaivaa ja 22 kreivien Guichen ja La Motte-Piquetin Ranskan laivaston linjalaivaa. Elokuun alussa yhdistynyt laivasto saapui Cape Finisterreen ja Englannin kanaaliin 15. elokuuta. Guichen laivasto erkani 5. syyskuuta yhdistyneestä laivastosta ja Córdovan laivasto palasi Cádiziin 23. syyskuuta. Laivasto lähti 4. tammikuuta 1782 Cádizista partiomatkalle Cabo de São Vicenten edustalle, Sparteliin ja Lagosiin.[3]
Alus lähti Córdovan laivaston mukana Havannaan Solanolle vahvistukseksi lähetetyn Borjan laivueessa. Se palasi 10. helmikuuta 1782 Havannasta laivaston mukana. Alus lähti 9. syyskuuta Cádizista Algecirasiin. Se osallistui 13. syyskuuta Gibraltariin piiritykseen ja hyökkäykseen linnaketta vastaan. Alus lähti 3. lokakuuta Gibraltarilta Córdovan laivaston mukana. Se osallistui 20. lokakuuta Cape Spartelin taisteluun, jossa aluksella sai surmansa yksi mies ja kolme haavoittui. Aluksen runko ja takilointi vaurioitui taistelussa ainoastaan vähän. Alus palasi 28. lokakuuta laivaston mukana Cádiziin, jossa se annettiin 23. huhtikuuta kuninkaallinen määräys sijoittaa alus reserviin. Alus riisuttiin aseista ja sijoitettiin Ferrolissa reserviin sotatoimien päätyttyä 22. marraskuuta 1783.[3]
Syyskuussa 1789 alus siirrettiin Ferrolissa telakalle. Se liitettiin 1790 Ferrolissa Nootkan kriisin vuoksi koottuun laivastoon, jonka muut alukset olivat linjalaivat Salvador del Mundo, San Rafael, Serio, Oriente, Arrogante, San Gabriel, San Telmo, Europa ja San Leandro sekä fregatit Juno, Palas, Santa Teresa ja Santa Catalina. Syyskuussa alus saapui Cádiziin. Se oli 1791 Ferrolissa huollettavana.[3]
Alus saapui 6. marraskuuta 1793 Lángaran laivaston mukana Touloniin, mistä se lähti 18. joulukuuta Cádiziin. Alus saapui 21. tammikuuta 1794 Cartagenaan, mistä se lähti vielä samana päivänä. Alus saapui 20. toukokuuta Cádiziin. Se sijoitettiin 9. lokakuuta Cartagenaan, mistä se lähti 10. joulukuuta Solanon laivaston mukana merelle. Alus palasi 25. tammikuuta 1795 Cartagenaan, mistä se lähti 4. helmikuuta ja 11. helmikuuta merelle. Alus saapui 29. maaliskuuta Cartagenaan, mistä se lähti 9. huhtikuuta Cádiziin liittyäkseen Mazarredon laivastoon.[3]
Toukokuussa 1795 alus siirrettiin Cádizissa Arsenal de la Carracan telakalle. Elokuussa se oli huollettavana Ferrolissa. Marraskuussa alus palautettiin palvelukseen ja pohja kuparoitiin Cádizissa. Alus sijoitettiin 25. marraskuuta reserviin La Carracassa, jolloin se riisuttiin aseista. Tarkastettaessa aluksen oli todettu tarvitsevan telakointia. Heinäkuussa 1802 alus valmisteltiin Cádizissa telakointiin. Se siirrettiin Ferroliin reserviin. Alus huollettiin ja pohja kuparoitiin 12. tammikuuta 1805 Cádizissa.[3]
Kesällä 1805 alus oli Reales Astilleros de Esteirolla Ferrolissa huollettavana, jolloin sen päällikkönä oli Don Francisco Javier Garston. Aluksen miehistö oli pääosin kokemattomia vasta värvättyjä, mikä vaikutti aluksen suorituskykyyn. Telakalta vapauduttuaan alus liitettiin Villeneuven johtamaan ranskalais-espanjalaiseen laivastoon. San Justo lähti 9. elokuuta Ferrolista Cádiziin.[4]
Alus lähti 20. lokakuuta 1805 Cádizista Ranskan laivaston amiraalin Villeneuven johtaman yhdistetyn ranskalais-espanjalaisen laivaston mukana. Se osallistui 21. lokakuuta Trafalgarin taisteluun[3]
Alus oli 2. marraskuuta 1805 La Carracassa korjattavana. Alus oli huollettavana 4.-11. helmikuuta 1806 Cádizissa, missä se palautettiin 1. huhtikuuta palvelukseen. Alus osallistui 14. kesäkuuta 1808 Cádizin taisteluun.[3]
Alus kuljetti 18. elokuuta 1808 Cádizista elohopeaa Veracruziin. Se saapui 15. syyskuuta Puerto Ricoon. Alus lähti 30. lokakuuta Havannasta Veracruziin, jonne se saapui 13. marraskuuta. Alus lähti 6. joulukuuta Veracruzista lastinaan yhdeksän miljoonaa pesoa ja elintarvikkeita. Se saapui 24. joulukuuta Havannaan. Alus lähti 30. joulukuuta Havannasta Cádiziin, jonne se saapui 1. helmikuuta 1809.[3]
Cádizissa San Juston ja San Ramónin miehistöt siirrettiin 6. helmikuuta laivaston muille aluksille. Alus puolusti Cádizia piirittäviltä ranskalaisilta. Alus kuljetti 8. elokuuta 1810 Cádizista Fernando VII:n (aiempi Reina Luisa), San Carloksen, Neptunon, Glorioson ja San Francisco de Paulan kanssa ranskalaisia sotavankeja Máhoniin. Vuoden 1811 alus oli Máhonissa, missä se määrättiin 3. heinäkuuta 1812 myytäväksi. Myyntiä ei kuitenkaan toteutettu.[3]
Alus oli kunnostettavana Cádizissa, missä se palautettiin 1813 palvelukseen. Alus siirrettiin 13. syyskuuta 1813 reserviin, koska se tarvitsi edelleen huoltoa. Lokakuussa 1815 alus kuljetti tarvikkeita Máhonin ja Cartagenan välillä. Se sijoitettiin 8. toukokuuta 1818 reserviin. Alus palautettiin 20. huhtikuuta 1819 palvelukseen Cádizissa. Alus osallistui 1820 Cádizissa Isla de Leonin kapinan kukistamiseen. Alus saapui 1820 Cartagenaan, missä se siirrettiin reserviin. Se romutettiin 1828 Cartagenassa.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Goodwin, Peter: The Ships of Trafalgar – The British, French and Spanish Fleets October 1805. Lontoo, UK: Conway Maritime Press, 2005. ISBN 1-84486-015-9. (englanniksi)
- Winfield, Rif; Tredrea, John; Garcia-Torralba Pérez, Enrique & Blasco Felip, Manuel: Spanish Warships in the Age of Sail 1700-1860: Design, Construction, Career and Fates. Seaforth Publishing, 2023. ISBN 978-1-5267-9078-1. (englanniksi)
- Saint, Hubert, C. de: Ships of the line of the Spanish Navy (1714-1825) Part 3. Warship, 1986, X. vsk, s. 208–211. Lontoo: Conway Maritime Press. ISBN 0-85177-449-0. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| San Joaquín - San Juan Bautista - Ángel de la Guarda - San Justo |
| Edeltäjä: San Rafael – Seuraaja: San Dámaso |