Sammaljärvi (Ulvila)
| Sammaljärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Satakunta |
| Kunnat | Ulvila (Kullaa) |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Harjunpäänjoen valuma-alue (35.14) |
| Mittaustietoja | |
 Sammaljärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Sammaljärvi on kuivatettu järvi Kullaalla Ulvilaassa Satakunnassa. Järven kuivatus suoritettiin 1810-luvulta alkaen. Kuivatuksen seurauksena saatiin heinäniittyä karjan laiduntamiseen ja talvirehuksi, mutta nykyään alue on peltomaata. Nykyisissä kartoissa lukee entisen järven paikalla Sammaljärvi.[1][2]
Maantieto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaikka järvi on kokonaan kuivatettu, voidaan sen mittoja arvioida vanhan Kalmbergin kartaston mittakaavan perusteella. Mikäli kartastossa olevat järvet ovat tarkasti piirrettyjä, olisi Sammaljärvi ollut noin 1,1 kilometriä pitkä ja 650 metriä leveä. Järven luusua olisi sijainnut sen lounaispäässä. Järven kaakkoiskulmaan olisi laskenut tulo-oja läheiseltä suolta.[2] Lähtötietona Kalmbergin kartalle on ollut tiluskartta Ahmauksen, Paluksen ja Saarijärven kylistä vuodelta 1802.[3][4]
Nykyään entisen järven paikalla on peltomaata, joka on raivattu järven pohjaan ja sitä ympäröiville soille. Alueen läpi virtaa Liesoja, joka jatkaa virtaamistaan länteen kuivatetun Liesjärven halki ja yhtyy pohjoisempana Jylhäjokeen.[1]
Kuivatus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1811 lautamies Johan Johansson Sippola haki ja sai luvan kuivauttaa Sammaljärven. Kuivattaminen onnistui kokonaan, sillä alue on nykyään peltomaata. Alkuperäinen tarkoitus lienee ollut saada karjatalouden tarvitsemia niittyjä, joilla laidunta ja kerätä talveksi rehua.[5][6]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jylhäjoen valuma-alueen muita vesistöjä: Saarijärvi, Vähä Saarijärvi, Keksalmi, Vähä Lutajärvi, Tielammit ja Kankilammi. Toinen kuivatettu järvi on Liesjärvi.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Sammaljärvi, Kullaan Saarijärvi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: vihreälle kartalle (fc20050700.jpg), 1855-56
- ↑ Maanmittaushallitus, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto, Kullaa, Ahmaus; Tiluskartta ja asiakirjat Ahmauksen, Paluksen (N:ot 10-20) ja Saarijärven kylistä (muodostetut kruunun liikamaasta) 1802-1802 (A44:1/1-15). Kolmas kartanosa. Kansallisarkisto, 1802. Kartan verkkoversio arkistolaitoksen digitaaliarkistossa (jpg) (viitattu 25.3.2017) (ruotsiksi)
- ↑ Maanmittaushallitus, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto, Kullaa, Ahmaus; Tiluskartta ja asiakirjat Ahmauksen, Paluksen (N:ot 10-20) ja Saarijärven kylistä (muodostetut kruunun liikamaasta) 1802-1802 (A44:1/1-15). Neljäs kartanosa. Kansallisarkisto, 1802. Kartan verkkoversio arkistolaitoksen digitaaliarkistossa (jpg) (viitattu 25.3.2017) (ruotsiksi)
- ↑ Turun maakunta-arkisto: Sammaljärven kuivatus (Arkistoitu – Internet Archive), 1811
- ↑ Anttila, Veikko: Järvenlaskuyhtiöt Suomessa, s. 258. Kansatieteellinen arkisto 19. Helsinki: Suomen Muinaismuistoyhdistys, 1967. Forssan kirjapaino OY.
