Samettitatti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Samettitatti
Boletus subtomentosus.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Alakaari: Avokantaiset Agaricomycotina
Luokka: Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Alaluokka: Agaricomycetidae
Lahko: Boletales
Heimo: Tatit Boletaceae
Suku: Kivitatit Boletus
Laji: subtomentosus
Kaksiosainen nimi

Boletus subtomentosus
L.[1]

Katso myös

 Commons-logo.svg Samettitatti Commonsissa

Samettitatti (Boletus subtomentosus vanh. Xerocomus subtomentosus) on syötävä mutta ruokasienenä mitätönselvennä samettilakkinen tattilaji. Samettitatti muistuttaa ruskotattia ja kangastattia, jotka ovat samettitatin tavoin syötäviä ja jopa sitä maukkaampia. Samettitattia voidaan käyttää myös värjäykseen, jolloin siitä saadan oranssia sekä keltaista väriä.

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Samettitatin jalka on pitkä ja tasapaksu, 3-10 cm pituinen. Väriltään jalka on kellanruskea ja sen pinnalla näkyy epäselvästi punaruskea verkkokuvio. Samettitatin lakki on 5-15 cm leveä, puolipallomainen-kupera. Lakin pinta on samettinen, himmeä ja kuiva. Samettitatin pillistö on nuorena sitruunankeltainen ja vanhana vihertävä. Pillien suut ovat kulmikkaita. Samettitatin malto on valkeaa, leikkuukohdista sinertyvää ja vanhana pehmeää. Itiöpölyn väri on okranrusehtava. Samettitatin haju on heikosti hedelmäinen.

Kasvupaikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Samettitatti kasvaa lehti- ja havumetsissä, puistojen nurmikoilla sekä tunturikoivikoilla. Samettitatti on useiden puiden juurisieni ja todennäköisesti myös lahottaja. Samettitatti kasvaa koko Suomessa.[2]


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]