SGLT2:n estäjä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

SGLT2:n estäjät, oikeastaan natriumin- ja glukoosinkuljettajaproteiini2:n estäjät, myös "gliflotsiinit" ovat olleet Suomessa markkinoilla vuodesta 2012 saakka. SGLT2-estäjät ovat alun perin tyypin 2 diabeteksen hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä, joiden tarkoituksena on alentaa veren glukoositasoa poistamalla liiallista glukoosia elimistöstä virtsan mukana. Glukoosista riippumattomana vaikutuksena niillä on havaittu olevan hyötyä sydämen vajaatoimintaan[1] sekä krooniseen munuaistautiin (t.s. krooniseen munuaisten vajaatoimintaan) sellaisillakin potilailla, joilla ei ole diabetesta[2]

Vuoteen 2020 mennessä ryhmään kuuluvia lääkevalmisteita on kuvattu neljä kemiallista yhdistettä: dapagliflotsiini, empagliflotsiini, kanagliflotsiini ja ertugliflotsiini.[1] Dapagliflotsiinilla on käyttöaihe sekä tyypin 2 diabetekseen, sydämen vajaatoimintaan (HFrEF) että krooniseen munuaistautiin[3].

  1. a b Airaksinen, Juhani: SGLT2:n estäjät – enemmän kuin diabeteslääke. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 27.1.2021, 137.. vsk, nro 2/2021, s. 181–186. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. ISSN 0012-7183.
  2. Heerspink H et al: Dapagliflozin in Patients with Chronic Kidney Disease N Engl J Med 2020; 383:1436-1446. 2020. Viitattu 26.7.2022.
  3. FIMEA Finnish Medicine Authority: FIMEA Lääkehaku FIMEA. Viitattu 26.7.2022.
Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.