Sädekilpikonna
| Sädekilpikonna | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Matelijat Reptilia |
| Lahko: | Kilpikonnat Testudines |
| Heimo: | Maakilpikonnat Testudinidae |
| Suku: | Astrochelys |
| Laji: | radiata |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Astrochelys radiata |
|
| Katso myös | |
Sädekilpikonna (Astrochelys radiata) on maakilpikonniin kuuluva matelijalaji. Lajia tavataan uhanalaisena Madagaskarilta.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sädekilpikonnan kilpi voi kasvaa suurimmillaan noin 40 cm pitkäksi ja laji voi saavuttaa 16 kg:n painon. Koiraat ovat naaraita kookkaampia. Sädekilpikonnan kilpi on korkea ja koostuu kuusikulmaisista levyistä, joiden pohjaväri on tummanruskea. Levyjen keskeltä lähtee säteittäisesti keltaisia tai oransseja raitoja. Lajin pää, jalat ja häntä ovat keltaiset ja päälaki on musta. Sädekilpikonnakoiraan häntä on pidempi kuin naaraan.[1][2][3]
Levinneisyys ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sädekilpikonnaa tavataan Madagaskarin eteläosasta ja lisäksi sitä on istutettu Réunionin saarelle. Lajin elinympäristöä ovat kuivat piikkipensaikkoa ja kaktuksia kasvavat alueet ja kuivat metsät. Sädekilpikonna syö suurimmaksi osaksi kasveja kuten ruohoa ja erityisesti opuntiakaktuksia. Satunnaisesti ne syövät myös pieniä eläimiä. Sädekilpikonnanaaras kaivaa maahan kuopan, johon se munii 3–12 munaa ja peittää sen. Poikasten kuoriutumiseen kuluu 5–8 kuukautta. Luonnossa sädekilpikonna voivat elää 40–50-vuotiaiksi.[1][2][3]
Sädekilpikonna luokitellaan äärimmäisen uhanalaiseksi ja kannan kooksi arvioitiin vuonna 2005 noin 12 000 000 yksilöä. Kanta on vähenemässä ja sitä uhkaa elinympäristön muokkaaminen maatalousmaaksi sekä pyydystäminen ravinnoksi ja lemmikkieläinkauppaan. Esimerkiksi vuonna 2018 Madagaskarilla takavarikoitiin 10 000 laitonta eläinkauppaa varten pyydystettyä yksilöä.[1][4] Sädekilpikonna on suojeltu sekä Madagaskarin lailla että CITES-sopimuksella[5].
Tuʻi Malila[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tuʻi Malila oli sädekilpikonna, jonka James Cook lahjoitti Tongan kuningashuoneelle vuonna 1777. Se kuoli vuonna 1965 ja eli siis 188-vuotiaaksi. Tuʻi Malila on vanhimmaksi vankeudessa elänyt kilpikonna.[6][7][8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Leuteritz, T. & Rioux Paquette, S. (Madagascar Tortoise and Freshwater Turtle Red List Workshop): Astrochelys radiata IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-3. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 6.1.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Jayson Egeler: Astrochelys radiata Radiated Tortoise Animal Diversity Web. Viitattu 6.1.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Radiated tortoise Smithsonian’s National Zoo. Viitattu 6.1.2021. (englanniksi)
- ↑ Saana Uosukainen: Madagaskarilaisen talon sisältä paljastui epäilty salakuljetusfarmi – lähes 10 000 sädekilpikonnaa viety turvaan Yle. 18.4.2018. Viitattu 6.1.2021.
- ↑ Radiated Tortoise EDGE of Existence programme. Viitattu 7.1.2021. (englanniksi)
- ↑ Joan Robb & E. G. Turbott: Tu'i Malila, "Cooks's Tortoise". JSTOR, 1971, 8. vsk, s. 229-233. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 6.1.2021. (englanniksi)
- ↑ Tortoise Believed to Have Been Owned by Darwin Dies at 176 Fox News. 26.6.2006. Viitattu 6.1.2021. (englanniksi)
- ↑ Marty Crump: A Year with Nature, s. 146. University of Chicago Press, 2018. ISBN 978-0-226-44970-8. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 6.1.2021). (englanniksi)
| ||||||||||