Tämä on lupaava artikkeli.

Sä kuulut päivään jokaiseen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

”Sä kuulut päivään jokaiseen”
Eino Grön
Singlen tiedot
 Albumilta
 Nauhoitettu  19. tammikuuta 1966
 Julkaistu 1966
 Tyylilaji tango
 Kesto 02.48
 Levy-yhtiö Scandia

Sä kuulut päivään jokaiseen on Eino Grönin vuonna 1966 levyttämä tango, joka on hänen tunnetuimpiaan. Sen on säveltänyt Reino Markkula ja sanoittanut Juha ”Watt” Vainio. Eino Grön levytti kappaleen 19. tammikuuta 1966, ja se julkaistiin singlenä. Kappaleen ovat levyttäneet myös muun muassa Matti Esko ja Arja Koriseva.[1]

Sanoituksensa vuoksi tangoa on usein nimitetty esimerkiksi Alkon tangoksi, sillä laulun ”sinän” väitetään naisen sijaan viittaavan alkoholiin. Väitettä tukee muun muassa Vainion silloinen runsas alkoholin käyttö. Kappaleen sanoitukset syntyivät nopeasti, ja esimerkiksi Vexi Salmen mielestä useiden tuntien hiominen voikin viedä luomiselta tuoreuden.

Laulun synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laulun sanoittaja Juha Vainio (vas.) ja laulaja Eino Grön (kesk.) olivat keskenään hyviä ystäviä. Kuva vuodelta 1965 ja oikealla lisäksi Olavi Virta.

Markkula sävelsi tangon ja pyysi Vainiota tekemään siihen sanat. Markkula ehdotti kappaleelle nimeä ”Sä kuulut päivään jokaiseen”. Nuotit olivat Vainiolla lähes vuoden, mutta hän ei ollut tehnyt sanoja.[2] Vuonna 1966 Vainio soitti Markkulan luokse keskellä yötä, kysyi tangon nimeä ja sulki vastaukseen saatuaan puhelimen. Pian Vainio toimitti sanat Markkulalle, ja kappale annettiin Eino Grönin levytettäväksi.[3]

Laulun sanoituksien synnystä on vaihtelevia tarinoita. Vainio kertoi Markkulalle, että ne olisivat saaneet alkunsa oltuaan ystäviensä kanssa Kemin Kaupunginhotellissa. He olivat lyöneet vetoa siitä, pystyisikö Vainio kirjoittamaan laulun sanat puolessa tunnissa. Panoksena oli Koskenkorva-pullo. Vainio kirjoitti ”Sä kuulut päivään jokaiseen” -tangon sanat aikamääreessä ja voitti vedon.[3]

Kemiläisen vahtimestarin Tuomo Salmen mukaan hän oli paikalla Vainion tehdessä tekstiä, eivätkä ne hänen mukaansa syntyneet Vainion kertomalla tavalla. Salmen mukaan Vainio olisi kaivanut Markkulan kirjoittamat nuotit esiin ja alkaneen kirjoittaa tekstiä. Vainio otti korin lonkeroa pöydälle, minkä jälkeen hän avasi yhden. Hän otti ryypyn ja aloitti tekstin ”Sä kuulut päivään jokaiseen”. Tämän jälkeen hän otti ison kulauksen ja jatkoi ”Sä kuulut aamuun ja iltaan”. Salmi ei kuitenkaan muista, että Vainio olisi soittanut Markkulalle yöllä, muttei pidä sitä mahdottomanakaan. Jukka Virtanen taas väitti virheellisesti televisio-ohjelmassa, että laulu olisi saanut alkunsa ravintolassa Oulussa.[4] Sanojensa vuoksi laulua onkin nimitetty Alkon tangoksi.[5]

Vexi Salmi on kommentoinut kappaleen sanoitusten nopeaa syntyä sanomalla:

»Juha Vainion vedonlyönti osoittaa, että hyvä teksti tai sävellys voi syntyä hetkessä, intuition omaisesti. Usein tuntien tuhraaminen ja harkinta tappavat luomisen tuoreuden.»
([6])

Julkaisu ja suosio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sä kuulut päivään jokaiseen
Sä kuulut aamuun ja iltaan
Oot ensimmäinen aatoksissain
Miete myös viimeinen.

– Tangon ensimmäiset säkeet

Eino Grön levytti kappaleen 19. tammikuuta 1966, ja Scandia julkaisi sen singlenä, jonka toisella puolella oli ”Kadonnut unelma”.[7] Kappaleen sovitti Esko Linnavalli.[1] Grönin tulkitsemana kappale nousi myyntitilastojen kärkisijoille.[8] Tango on julkaistu usealla kokoelma-albumilla, kuten Grönin ja Reijo Taipaleen kappaleita sisältävällä levyllä Kuusitoista tangoa[9] ja albumilla Eino Grön: 23 tunnetuinta levytystä.[1]

Sen lisäksi, että ”Sä kuulut päivään jokaiseen” on Eino Grönin tunnetuimpia tangoja, se on myös tunnetuimpia suomalaisia tangoja. Se on suosittu kappale tanssilavoilla vielä yli 40 vuotta julkaisunsa jälkeenkin.[6] Grönin versio on listattu 100 parhaan iskelmän joukkoon.[10] Kappaleen ovat levyttäneet myös muun muassa Matti Esko ja Arja Koriseva. Matti Eskon version sovitti Esa Nieminen. Lisäksi intrumentaaliversion tangosta ovat tehneet muun muassa Jaakko Salo, Aaro Kurkela ja Kalevi Nyqvist.[1]

Tangon sanoitukset ja nuotit julkaistiin muun muassa Musiikki-Fazerin Suuri toivelaulukirja -kirjasarjan seitsemännessä osassa[11] sekä laulukirjoissa Kultainen laulukirja[12] ja Uusi kultainen laulukirja.[13] Lisäksi laulu julkaistiin muun muassa Kotikaraoken karaokeäänitteellä Suomi-legendat 4 – tango.[14]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Hakutulos kappaleelle Sä kuulut päivään jokaiseen Suomen äänitearkisto. Viitattu 10.5.2010.
  2. name"Ikävalko 105">Reijo Ikävalko: Täyttä elämää – Junnu – Kotkan poikii ilman siipii, s. 105. Gummerus (Jyväskylä), 1998. ISBN 951-20-5165-6.
  3. a b Reijo Ikävalko: Täyttä elämää – Junnu – Kotkan poikii ilman siipii, s. 106. Gummerus (Jyväskylä), 1998. ISBN 951-20-5165-6.
  4. Reijo Ikävalko: Täyttä elämää – Junnu – Kotkan poikii ilman siipii, s. 107. Gummerus (Jyväskylä), 1998. ISBN 951-20-5165-6.
  5. Reijo Ikävalko: Täyttä elämää – Junnu – Kotkan poikii ilman siipii, s. 108. Gummerus (Jyväskylä), 1998. ISBN 951-20-5165-6.
  6. a b 21. Sä kuulut päivään jokaiseen Iltalehti. Viitattu 1.6.2010.
  7. Hakutulos levymerkille Scandia ks 633 (45) Suomen äänitearkisto. Viitattu 31.5.2010.
  8. Vesa Kurkela: 1960–1969: Tangoa, rautalankaa ja paljon muuta sulassa sovussa Pomus.net. Viitattu 31.5.2010.
  9. Hakutulos levyn nimelle: Kuusitoista tangoa Suomen äänitearkisto. Viitattu 31.5.2010.
  10. V/a: 100 kaikkien aikojen iskelmää Levykauppa Äx. Viitattu 11.5.2010.
  11. Suuri toivelaulukirja 7 Kuopionmusiikki.fi. Viitattu 31.5.2010.
  12. Kultainen laulukirja F-musiikki.fi. Viitattu 1.6.2010.
  13. Uusi kultainen laulukirja F-kustannus.fi. Viitattu 1.6.2010.
  14. Finnkaraoke Suomi Legendat 4 - tango KSF Karaoke Store. Viitattu 31.5.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]