Kalevi Nyqvist
Kalevi Nyqvist (6. huhtikuuta 1936 Asikkala[1][2] – 7. marraskuuta 2018)[3][4] oli suomalainen viihdemuusikko ja sovittaja, joka oli mukana ainakin 1966 musiikkikappaleen levytyksessä.[5] Nyqvist vaikutti monessa eri yhtyeessä harmonikansoittajana. Kuuluisin oli hänen oman yhtyeensä lisäksi yhtye Tulipunaruusut. Nyqvistin yhtyeen solisteina oli useita iskelmälaulajia.
Ensimmäiset levytyksensä Nyqvist teki Lasse Pihlajamaan kanssa Rytmi-levymerkille vuonna 1954. Kyseessä oli kaksi duettoa, ”Ihanat päivät” -valssi ja ”Huvittelevat hanurit” -polkka. Omia levytyksiä joko soolona tai yhtyeen kanssa Nyqvist levytti vuoteen 1987 mennessä kaikkiaan 72. Nämä olivat enimmäkseen instrumentaaliversioita jo aiemmin useaankin kertaan laulettuna levytetyistä kappaleista.[6] Nyqvist voitti harmonikansoiton Suomen mestaruuden vuonna 1961.[7]
Nyqvist sovitti muun muassa Veikko Lavin kahden, vuosina 1971 ja 1979 ilmestyneiden albumien kappaleet. Hän luonnehti Lavin kappaleiden sovitusta haastavaksi, koska Lavilla ei ollut käsitystä laulujen ”oikeaoppisista” kaavoista ja sanoitustekniikasta. Esimerkiksi Lavin säveltämä ja sanoittama ”Lasijauholaivakeikka” oli Nyqvistin mielestä sovitettavana lähes mahdottoman tuntuinen, mutta lopputuloksena oli yksi Lavin parhaista kappaleista.[8]
1960-luvulta alkaen Toivo Kärki ei enää sovittanut itse kaikkia sävellyksiään, ja Kalevi Nyqvististä tuli yksi hänen luottosovittajistaan. Merkittäviä Nyqvistin Kärki-sovituksia olivat esimerkiksi "Maarit" (Henry Theel 1966), "Tule hiljaa" (Annikki Tähti 1967), "Ei kukaan toinen" (Martti Garam 1967), "On elon retki näin" (Pasi Kaunisto 1975), "Laulava sydän" (Eino Grön 1975), "Chinchilla" (Paula Koivuniemi 1974), "Äidin syntymäpäivä" (Tapio Rautavaara 1976), "Tule silloin kun ..." (Taisto Tammi 1976), "Minä haaveilin vaan" (Esa Pakarinen 1981).[9]
Diskografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vanhaa tanssimusiikkia (1968)
- Tähdet meren yllä (1974)
- Kun ilta ehtii (1974)
- Tanssiva Suomi (1984)
- Kulkurin valssi (1985)
- Kultainen nuoruus (1990)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Otavan iso musiikkitietosanakirja, osa 4, s. 463. Otava, 1978. ISBN 951-1-04763-9
- ↑ Jalkanen, Pekka - Kurkela, Vesa: Suomen musiikin historia, s. 370. WSOY, 2003. ISBN 951-0-27706-1
- ↑ Kuolinilmoitus, Kalevi Nyqvist, Etelä-Suomen Sanomat, 2019, No 18, sivu 14, julkaistu 20.1.2019
- ↑ Nyqvist, Kalevi kansalliskirjasto.finna.fi. Kansalliskirjasto. Viitattu 10.9.2024.
- ↑ Gramexin ilmoittama tieto, ennen vuotta 1961 tehdyt levytykset eivät sisälly lukuun
- ↑ Vesa Kurkela ja Marko Tikka (toim.): Suomalaisen harmonikan historia, s. 241. Ikaalinen: Suomen Harmonikkainstituutti ja Suomen Harmonikkaliitto, 2014. ISBN 978-952-68260-0-4
- ↑ Keijo Virtamo (toim.): Otavan musiikkitieto (2. painos), s. 288. Helsinki: Otava, 1997. ISBN 951-1-14518-5
- ↑ Matti Halmeaho: Laulajan testamentti: Veikko Lavin taiteilijavuodet 1950–1996, s. 294. Helsinki: Art House, 2013. ISBN 978-951-884-507-5.
- ↑ Kalervo Kärki: Sydämeni sävel - Toivo Kärki ja hänen musiikkinsa, s. 90,171,178,187,354,586 ym.. Tampere: Mediapinta, 2015. ISBN 978-952-235-888-2
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kalevi Nyqvistin esitystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
- Kalevi Nyqvistin sävellystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
- Kalevi Nyqvistin sanoitustuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
- Kalevi Nyqvistin sovitustuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
- Kalevi Nyqvist elonetissä
| Auktoriteettitunnisteet: Taiteenala |
|---|
