Rysäkari

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Rysäkari Lauttasaaresta nähtynä.

Rysäkari eli Ryssänkari (ruots. Rysskär) on Helsingin kaupunkiin kuuluva historiallinen linnake- ja sotilassaari kaupungin edustalla, viitisen kilometriä Lauttasaaresta etelälounaaseen. Se on ollut suljettuna lähes sata vuotta. Sen pinta-ala on 9,65 ha ja pituus 400 m.[1] Rysäkari kuuluu Helsingin Ulkosaariin.[2]

Puolustusvoimat on luopunut saaren käytöstä ja tyhjentänyt varastonsa. Vuokrasopimus päättyi vuoden 2010 lopussa. Viimeinen asukas saarella oli vartiopäällikkö, joka muutti pois 1990-luvulla, ja sen jälkeen siellä toimi enää miinavarasto.[1]

Osittain suojeltu Rysäkari pantiin myyntiin toukokuussa 2011.[3] Valtion kiinteistöistä vastaava Senaatti-kiinteistöt järjesti saaresta huutokaupan, ja ostaja oli Eilakaislan toimitusjohtaja Tom Kaisla. Valtioneuvosto hyväksyi joulukuussa 2011 Rysäkarin vapautusta koskevan asetusmuutoksen.[4][5] Saaren kunnostaminen virkistyskäyttöön ei ole vielä käynnistynyt lupamenettelyjen hitauden takia, mutta upseeritalon ja sotilaskodin kunnostus Museoviraston luvalla on käynnissä kesällä 2013.[6]

Saarella on ensimmäisen maailmansodan aikaisen Suomenlahden merilinnoitusketjun linnakkeiden muodostama täydellinen kokonaisuus. Siellä oli aikanaan kasarmi, upseeritalo, ruokala- ja keittiörakennus sekä talous- ja varastorakennuksia. Jäljellä on upseeritalo, sotilaskoti, leipomo- ja miehistörakennus ja erilaisia varastorakennuksia.[1] Saaren vanhimmat rakennukset ovat peräisin 1910-luvulta. Parhaiten vanhoista rakennuksista ovat säilyneet upseeritalo ja sotilaskoti.[4] Kalliolla on betoninen tulenjohtotorni, niin sanottu Rikaman torni. Etelän puolella on luonnonsuojelualueeksi määritelty merenrantaniitty.[1]

Rysäkari kuului Huopalahden kunnan Lauttasaaren (Drumsö) kylässä sijaitsevaan Melkön tilaan. Koska pääosa alueesta kuului Suomen sotalaitokselle, kaupunki sai vastineeksi tilan kalavedet ja osan saarista omikseen 13. elokuuta 1890. Rysäkari pakkolunastettiin 1922 ja siirtyi puolustusvoimien haltuun. Tilan liittäminen Helsinkiin toteutui vasta vuoden 1931 alussa.[7]

Rysäkarin nimi oli alkujaan Ryssänkari, joka esiintyi vielä vuoden 1945 merikortissa. Nimi muutettiin 1940-luvulla Valvontakomission pelossa.[8] Uudessa maakuntakaavassa saari on merkitty majoitus- ja virkistyskäyttöön[4].

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Jarmo Huhtanen: Kuka huolisi linnakesaaren?. Helsingin Sanomat, 12.7.2010, s. A11.
  2. Helsingin kaupungin paikkatietopalvelu
  3. Katja Boxberg: Rysäkari yhä vailla uutta omistajaa. Kauppalehti, 2011, nro 26.7., s. 7.
  4. a b c Rysäkarille on löytynyt ostaja 8.12.2011
  5. Liikemies johtaa linnaketta, Helsingin Sanomat 11.6.2012 s. C6
  6. http://yle.fi/uutiset/sotilassaaren_muuttaminen_bisnekseksi_tyssasi_lupaviidakkoon/6765609
  7. Yrjö Harvia: Helsingin esikaupunkiliitos. Ensimmäinen nide. Päämietintö. Helsingin kaupunki, 1936. s. 29 (Teokseen voi tutustua kaupunginarkistossa.)
  8. Antti Juutilainen, Rysäkarista puhuttakoon Ryssänkarina, Helsingin Sanomat, 14.7.2010 s. B7

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koordinaatit: 60°06.1′N, 24°49.9′E