Ruotsin virolaiset

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ruotsin virolaiset
Merkittävät asuinalueet
 Ruotsi26 854 (31.12.2012)[1]
Kielet viro, ruotsi
Uskonnot luterilaisuus

Ruotsin virolaiset ovat Ruotsissa asuvia virolaisia. Pääosa heistä on toisen maailmansodan jälkeen muuttaneita, mutta muuttoliikkeellä Ruotsiin on pitkä historia. Ruotsin virolaisen kulttuurin keskuksena pidetään Tukholmaa. Erään arvion mukaan Ruotsissa oli vuoden 1995 aikoihin noin 35 000 virolaistaustaista henkilöä.[2] Vuoden 2012 lopussa Ruotsissa asui Statistiska centralbyrånin tilaston[1] perusteella 10 145 henkilöä, jotka olivat syntyneet Virossa ja 16 709 Ruotsissa syntynyttä henkilöä, joiden vanhemmista vähintään yksi oli syntynyt Virossa. Yhteensä Virossa syntyneitä ja heidän jälkeläisiään oli 26 854 henkeä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mahdollisesti ensimmäiset virolaiset tulivat Ruotsiin jo keskiajalla. Mälarenin ympäristön est-loppuiset paikannimet ja riimukivissä esiintyvät henkilönnimet viittaavat joidenkin tutkijoiden mielestä siihen, että alueella on ollut virolaisten haja-asutusta. Hjalmar Lindrothin teorian mukaan ruotsalaiset olisivat tuoneet Virosta orjia näille alueille. Myöhäismuinaisruotsissa ja varhaisuusruotsissa sana est tarkoitti orjaa.[2]

Myöhemmin virolaisia tuli hajanaisesti yleensä pakolaisina. Ensimmäinen varsinainen muuttaja aalto tuli 1800-luvun alussa Venäjän keisarikunnan asevelvollisuutta karkuun. Pakolaisia tuli silloin vielä Ruotsiin kuuluneeseen Etelä-Suomeen, sekä Ruotsin Gotlantiin, Roslageniin ja Tukholmaan. David Pappin mukaan tällöin virosta tulleita oli jopa muutama tuhat. Ei ole kuitenkaan tiedossa missä määrin tulijat olivat vironruotsalaisia. Tulijat sulautuivat kantaväestöön nopeasti eikä varsinaista vähemmistöä muodostunut. Poikkeuksena voidaan pitää Katthammarsvikia Gotlannissa, jonka asukkaista vielä 1800-luvun lopulla kymmenesosa oli virolaisia. Myös viron kieli selviytyi siellä 1900-luvun alkuun.[2]

Seuraava aalto saapui pakolaisina toisen maailmansodan aikaan vironruotsalaisten evakoimisen yhteydessä vuonna 1944, sekä omin avuin. Noin 6 500 vironruotsalaisten mukana maahan muutti noin 2 000 heihin erilaisissa perhesiteissä ollutta virolaista. Vuonna 1945 Ruotsissa oli jo 21 815 virolaista ja 6 554 vironruotsalaista. Pakolaiset keskittyivät suuriin kaupunkeihin etenkin Mälarenin ympärille, sekä Länsi- ja Etelä-Ruotsiin.[2] Myöhemmin virolaisia on tullut maahanmuuttajina etenkin EU:n myötä.

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virolaiset ostivat Tukholmasta niin sanotun Viro-talon Regerinsgatanilta vuonna 1958, mutta se myytiin pois vuonna 1968. Nykyisin Viro-talo sijaitsee Wallingatanilla. Viron muodollinen presidentti oli ollut maanpaossa Ruotsista vuodesta 1941 vuoteen 1992. Pakolaishallitus sen sijaan kokoontui Oslossa. Pakolaispresidentti luovutti virkansa Viron presidentille vuonna 1992 vaalien jälkeen.[2]

Toisen maailmansodan jälkeen alettiin järjestää virolaista koulutusta. Perustettiin viisi yksityistä alakoulua, joista yksi on edelleen toiminnassa (Stocholmi Eesti Kool). Näiden lisäksi toimi 40 täydennyskoulua, joissa vuonna 1948 oli 937 oppilasta. Vuonna 1987 jäljellä oli enää 7 koulua ja 80 oppilasta. Vuonna 1952 aloitti toimintansa Viron tieteellinen instituutti (Eesti Teaduslik Instituut). Sen opetusohjelma perustui Tarton yliopiston vastaavaan.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Befolkning efter födelseland och ursprungsland 31 december 2012 (XLS) 20.2.2013. Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.3.2013. (ruotsiksi)
  2. a b c d e f Seppo Zetterberg: Viro, Historia, kansa, kulttuuri. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1995. ISBN 9517178069.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]