Rosånin vesistö
Rosånin vesistö (ruots. Rosåns avrinningsområde, vesistöaluetunnus 11) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Rosånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 197 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.[1][2][3]
Pääuoma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesistön pääuomana on sen nimikkojoki Rosån. Joen kokonaispituus on noin 30 kilometriä ja sen keskivirtaama (MQ) on 1,8 kuutiometriä sekunnissa. Joki laskee Itämereen noin 0,06 kuutiokilometriä vettä vuodessa. Pääuoma alkaa Stor-Krokvattnetin järvestä uomalla, jota kutsutaan Hällträskbäcken.[4][a]
Vesistön valuma-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rosånin vesistö sijaitsee kahden suuren Luulajanjoen vesistön (tunnus 9) ja Piitimenjoen vesistön (tunnus 13) välissä niin, että sillä on yhteinen vedenjakaja kahden pienen vesistön Alånin vesistön (tunnus 10) ja Alterälvenin vesistön (tunnus 12) kanssa. Lisäksi sen joensuun ympärillä on mereen laskevien ojien ja purojen valuma-alueita, joiden yhteispinta-ala on lähes yhtä suuri kuin Rosånin vesistöllä.[3]
Valuma-alueen piirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (59,1 %), turve (12,7 %), kalliomaa (7 %), hiekka ja sora (4,3 %), multamaa (11,1 %), savimaa (2 %) ja jäätikköjokijäänteet (0,2 %), joiden lisäksi on vielä 3,6 % muita maalajeja. Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (83,7 %), soita ja kosteikkoja (4,4 %), viljelymaita (4,4 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (0,9 %) sekä joutomaita (3 %). Näiden lisäksi on 3,5 % vesistöjä.[5]
Vesistöalueen piirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Rosånin keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (1981–2013) |
|---|
SMHI on julkaissut tilastossaan Rosånin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2013. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 1,75 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 13 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 0,3 m³/s [5]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 1,8 m³/s, keskiylivirtaama (MHQ) on 17 m³/s [4]. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut kuukautiset keskivirtaamat. Sen mukaan kevättulva kestäisi huhtikuusta kesäkuuhun ja sen huippu ajoittuisi toukokuulle.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huomautuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Rosånin joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 21.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b Rosån (SE727153-177328) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 21.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 13.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, viitattu, 773-774, 17.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b Rosånin vesistö (Excel-lomake nro 41804), Vattenwebb, SMHI, viitattu 21.12.2020 (ruotsiksi)
